Lyhyet: kuntakohtaiset kestävän kehityksen ohjelmat, koulutukset sekä ruokahävikki Alavudella

Vuoden 2017 aikana kuntiin laadittiin energiansäästötiimeissä kuntakohtaiset kestävän kehityksen ohjelmat. Kestävän kehityksen ohjelmat sisältävät tavoitteita energiankulutuksen vähentämisestä, energiatehokkuudesta ja uusiutuvan energian lisäämisestä, jätemäärän vähentämisestä ja jätehuollon tehostamisesta, viestinnästä sekä kaupungin toimintamalleista, julkisten hankintojen kestävyydestä sekä henkilöstön sitouttamisesta. Kestävän kehityksen ohjelmat pyritään saamaan mahdollisimman pian hankkeen ja kuntien omille nettivisuille. Kolme ohjelmista on jo hyväksytty kaupunginhallituksissa tai -valtuustoissa.

Hankkeen toimesta on järjestetty jätehuolto- ja energiatehokkuuskoulutuksia eri henkilöstöryhmille yhteistyössä Lakeuden Etapin kanssa. Kohderyhminä on ollut teknisen puolen ja kaupungintalon henkilökuntaa, kiinteistönhuollon, viherpuolen ja kunnossapidon henkilökuntaa sekä opettajia. Koulutuksiin on osallistunut yhteensä 117 hlö.

Alavudella Länsipuolen koululla vietettiin ruokahävikkiviikkoa marraskuussa vuoden 2017 puolella. Tulokset olivat erinomaisia, lautasilta biojätteeseen päätyvän jätteen määrä väheni 71% verrattuna ensimmäiseen mittausviikkoon, jonka aika oppilaat eivät tienneet biojätettä mitattavan. Noin 80 oppilaan koulussa biojätteenmäärä ei alun perinkään ollut ongelmallisen suuri; ensimmäisellä mittausjaksolla biojätettä syntyi 3,8 kg ja jälkimmäisellä 0,9 kg. Tulokset havainnollistuvat viereisestä kuvasta. Jatkamalla samalla tavalla vuoden aikana biojätteen määrä vähenisi noin 80kg. Ruokahävikkiviikkoa vietettiin teemaan sopivalla päivänavauksella, nostamalla asian esille sopivissa tilanteissa, keskustelemalla vanhempien oppilaidenkanssa ruoan tuotannosta ja siitä aiheutuvasta energian kulutuksesta. Palaute hävikkiviikosta oli positiivista sekä opettajilta että oppilailta.

Perinteikäs Kestävä –ilmastomatka –järjestettiin 3.-4.10 Turkuun

Perinteeksi muodostunut Kestävän ilmastomatka toteutettiin tänä vuonna 3.-4.10. Vierailukohteiksi valittiin Kakolanmäen jätevedenpuhdistamo, Meyer Turku Oy:n telakka, 2029 Hiilineutraali Turun kaupunki sekä Kestävän kehityksen ja energia-asioiden asiantuntijaorganisaatio Valonia.

Matkalle startattiin keskiviikkoaamuna klo 07:00 ja suunnaksi otettiin Turku. Matkalla kuultiin puheenvuoroja muunmuassa Etelä-Pohjanmaan lämpöyrittäjyyskohteiden kartoitusten tuloksista sekä tuorehakkeen mahdollisuuksista. Ensimmäisenä vierailukohteena oli Kakolanmäen jätevedenpuhdistamo. Erityisen mielenkiintoisen kohteesta tekee sen, että se sijaitsee keskellä kaupunkia kalliossa ja tuottaa energiaa 10-kertaisesti omaan energiankulutukseensa verrattuna. Jäteveteen sitoutunut lämpöenergia otetaan talteen lämpöpumppujen avulla ja siitä tuotetaan kaukolämpöä. Jäähtyneestä jätevedestä tuotetaan puolestaan kaukokylmää jäähdytystarpeisiin. Tässä on ideaa toteutettavaksi myös Etelä-Pohjanmaan jätevedenpuhdistamoille.

 

Päivän toinen kohde oli Turun kaupunki, jonka tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2029 mennessä. Tavoite on maailmanluokassa merkittävä ja edistyksellinen. Turun kaupunki on mukana useissa kansallisissa ja kansainvälisissä hankkeissa, mikä tekee Turusta tavoitellun yhteistyökumppanin. Keskusteluissa ja kaupungin henkilökunnan esityksissä havainnollistui Turun kaupungin etu siinä, että koko kuntaorganisaatio on sitoutunut pyrkimään tavoitteita kohti ja energiatehokkuus sekä kasvihuonekaasujen vähentäminen on otettu osaksi kaupungin strategiaa. Tavoitteet nähtiin positiivisena myös imagonäkökulmista. Turun kaupungin kannalta Meyerin telakka työntekijöineen on merkittävä energiankulutukseen ja imagoon vaikuttava tekijä.

Torstaina ohjelmassa olivat vierailu Valonialla sekä lopuksi Meyer Turku Oy:n telakalla. Valonialla keskustelua käytiin muun muassa kestävästä liikkumisesta pienten kuntien näkökulmasta, kiertotalouden näkökulmista ja Valonian Meyerin telakalle toteuttamasta työmatkaliikkumisselvityksestä. Vierailukohteiden teemat nivoutuivatkin hienosti yhteen, sillä kohteet liittyvät tiukasti toisiinsa. Meyer Turku Oy:n telakalla aiempien vierailukohteiden näkökulmat konkretisoituivat hienosti. Alueen sisäinen liikkuminen toteutettiin merkittävissä määrin pyörillä sekä kävellen ja aurinkoenergiaa hyödynnettiin kiinteistöissä. Telakan aluksista valmistetaan vähäpäästöisiä ja energiatehokkaita uusimman teknologian ja innovaatioiden myötä ja rikki- ja typpidioksidien vähentämiseen kiinnitetään paljon huomiota.

Iin kunta esimerkkinä energiatehokkuuden saralta

Iin kunnassa edistetään energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian käyttöä 

Kestävät -hanke järjesti 24.5.2018 Alajokisalissa Lapualla ”Säästöjä energiatehokkuudella” -tilaisuuden. Puhujaksi oli kutsuttu Iin kunnasta rakennuttajainsinööri Jukka Härkin.  Hän esitteli Iin kunnan toimia energiatehokuuden parantamiseksi ja merkittävien säästöjen saavuttamiseksi. Jukka Härkin esitys keskittyi 2010 vuoden jälkeen tehtyihin poliittisiin päätöksiin ja toteutettuihin toimenpiteisiin. Tämä artikkeli on kooste hänen esityksestä.

Iin kunnasta pyydettiin puhuja tilaisuuteen, sillä kunta on asukasluvulta lähellä Kestävät -kuntien kokoa ja on 2012-2016 vuoden toimillaan onnistunut puolittamaan hiilidioksidipäästönsä nousten Suomen parhaaksi hiilidioksidipäästöjen vähentäjäksi.

Iin kunta

Iin on noin 10 000 asukkaan kunta, joka sijaitsee 35 kilometriä Oulusta pohjoiseen. Kunnan etuja ovat muun muassa kasvava asukas määrä [1], sekä kunnan 100 % omistama Iin energia Oy, joka vastaa sähkönsiirrosta ja myy sähköä kunnan alueella [2]. Molemmat tekijät ovat lisänneet Iin kunnan mahdollisuuksia tehdä energiatehokkuuteen ja päästövähennyksiin tähtääviä investointeja. Oma sähköyhtiö tuottaa kunnalle palveluja kohtuuhinnalla (esim.  uudet sähköliittymät) ja toimittaa sähkön vakiohinnalle.

Kolmantena erityispiirteenä on kunnan alueen energiaomavaraisuus sähkön tuotannon suhteen. Kunnan alueella tuotetaan vesi- ja tuulisähköä. Vuonna 2016 sähköä kulutettiin Iissä noin 80 GWh verran. Tuulisähköä tuotettiin noin 375 GWh ja vesisähköä noin 420 GWh. 

Asetetut tavoitteet

Motivoivina ajatuksina Iin kunnan päätöksissä vähentää päästöjä, kehittää uusiutuvan energian käyttöä ja energiatehokkuutta on seuraavanlaisia ajatuksia.

·         Kunta tai kaupunki voi muodostaa markkinan.

·         Energiakäänne on mahdollista tehdä paikallisesti.

·         Energia ja kiertotalous voivat olla näkyvä osa kasvua ja työllisyyttä, kun ennen energia on nähty lähinnä kustannuksena.

·         Talous, työllisyys, energia, ilmasto, innovaatiot ja tieto muodostavat yhden kokonaisuuden.

Ii on asettanut itselleen tavoitteet uusiutuvan lähienergian käytön lisäämiseen, energiatehokkuuden parantamiseksi, kiertotalouden tehostamiseksi ja ekologisuuden huomioimiseksi kunnan omissa toimissa sekä iiläisissä yrityksissä ja kotitalouksissa. Lähienergian käytöllä saadaan tulot paikallisille maan- ja metsänomistajille, sekä yrityksille. Samalla synnytetään uusia yrityksiä, työpaikkoja ja saadaan uusia asukkaita.

Esimerkkinä tästä on kunnan alueella toimivat tuulivoimalat. Iissä on Suomen suurin tuulivoimapoistokeskittymä (51 turbiinia, 122 MW), josta saadaan hyötynä maanvuokra, kiinteistövero sekä rakentamisen, huollon ja ylläpidon työllistävä vaikutus. Kiinteistöverojen lisäys on ollut vuodessa n. 350 000 euroa [3]. Iihin on syntynyt tuulivoimaloiden huoltoyhtiö. 

Omat tavoitteet numeerisiksi verkostojen ja sopimusten kautta

Asetetut tavoitteet on otettu tosissaan Iin kunnassa. 2011 saatiin edellä kuvatuille ajatuksille poliittinen hyväksyntä, josta lähdettiin ripeässä tahdissa ottamaan askeleita eteenpäin. Kunta on liittynyt monenlaisiin verkostoihin, joiden kautta tulevat erilaiset sitoumukset ja numeeriset tavoitteet.

Ii liittyi Kuntien energiatehokkuussopimukseen (KETS) vuonna 2012. Silloin oli menossa sopimuskausi 2008-2016.  Tuolla kaudella Ii ylitti tavoitteensa saavuttaen 194 % energiasäästön tavoitteeseen verrattuna.  Uudella sopimuskaudella Ii seuraa energiankulutustaan vuosien 2014-2025 ajan. Tälle kaudelle on asetettu kokonaissäästötavoitteeksi 2 373 MWh (-10,5 %).

Vuonna 2012 Ii liittyi HINKU-foorumiin HINKU-kunnaksi. HINKU-kuntien tavoitteena on 80 % päästövähennys vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Iissä tämä vastaava tavoite on asetettu jo vuodelle 2020. Tällä hetkellä Ii onkin Suomen paras hiilidioksidipäästöjen vähentäjä.

Vuonna 2015 Ii päätti aloittaa ympäristöohjelman laatimiseen. Perustettu työryhmä kokoontui säännöllisesti vuosina 2015-2016, kutsuen tarvittaessa teema kohtaisia asiantuntijoita paikalle. Työn tulokset päätettiin kuvata Sitran tiekarttamallilla. Tiekartassa kuvataan osa-alueeseen liitettävät lähiajan toimenpiteet ja tavoitteet vuodelle 2050. Osa-alueet ovat energian tuotanto ja kulutus, liikkuminen ja yhdyskuntarakenne, kulutus ja materiaalikierrot, ruuantuotanto ja kulutus, sekä vedenkäyttö ja luonnonvedet.  Luotu tiekartta toimii tärkeänä työkaluna osa-alueiden kehittämisessä.  

Vuonna 2016 Ii hyväksyttiin FISU-verkostoon (Finnish Sustanable Communities), eli Suomen kestävä kehityksen kunnat – verkosto, joka tavoittelee hiilineutraaliutta, jätteettömyyttä ja globaalisti kestävää kulutusta vuoteen 2050 mennessä.

Vuonna 2017 Ii valittiin CIRCWASTE -edelläkävijä kuntien joukkoon. 

Toteutetut toimenpiteet ja saavutettu säästö

Pelkästään verkostoihin liittymiseen ei olla jääty Iissä. Paljon toimenpiteitä on toteutettu käytännössä.

Vuosina 2012-2016 investointiin energiatehokkuuteen ja päästövähennyksiin johtaviin toimenpiteisiin n. 1,9 M€ edestä. Tällä rahalla saavutettiin energiavähennyksenä 7 255 MWh vuodesta 2010, CO₂-päästövähennyksenä 49 500 t kgCO2/vuosi ja rahallisena säästönä 766 000 €/vuosi.

Käytännön esimerkkinä on öljyn kulutuksen vähentyminen kunnan omistamissa kiinteistöissä. Vuonna 2010 kunnan kiinteistöissä kului 367 492 litraa öljyä. Vuonna 2017 öljyn kulutus oli enää 8 887 litraa vuodessa ja saman vuoden lokakuussa öljyn kulutus oli 0 litraa vuodessa. 2018 vuoden maaliskuussa tapahtui osakuntaliitos, jonka seurauksena kunnan omistukseen siirtyi öljylämmitteinen koulukiinteistö. Tämä nosti öljyn kulutuksen n. 23 000 litraan vuodessa. Kiinteistölle on jo suunnitelmissa investoinnit, joilla öljy korvataan muulla lämmitysmuodolla. Öljylämmitystä on korvattu kohteesta riippuen maalämmöllä, hakkeella tai muualla uusiutuvan energian vaihtoehdolla. 

Lapset ja nuoret

Lapset ja nuoret on otettu kunnassa mukaan toteuttamaan energian säästöä. Kaikissa kunnan kouluissa ja päiväkodeissa toteutetaan 50/50 -ohjelmaa, jossa vähennetään energiakulutusta veden, sähkön ja lämmön osalta. Kunta maksaa kouluille 50 % heidän toimilla saavutetuista energiakustannussäästöistä palkintona. Esimerkiksi vuonna 2016 ohjelman saavuttama rahallinen säästö oli 16 833 €.

Uuden kokeilu, aurinkosähkö ja sähköautot ja uuden pilotointi

Uuden kokeilulle ollaan avoimia Iissä. Ajatuksena on, että pilotoinnilla, mittaamalla, skaalaamalla ja käyttöönotolla oppii uusia asioita ja tieto jää itselle. Tietysti uuden hankkeen arvioinnissa huomioidaan myös taloudellisia tekijöitä.

Iissä on innostuttu aurinkosähköstä.  Aurinkovoimaloita asennetaan kuntien kiinteistöjen katoille. Asennettu huipputehokapasiteetti on 254,4 kWp, jolla saadaan 206,5 MWh vuodessa sähköä.  

Kunta on liisannut 5 sähkökäyttöistä henkilöautoa ja yhden pakettiauton, joita kunnan työntekijöiden tulee ensisijaisesti käyttää työajoissa. Autojen lataamista varten kunnasta löytyy 8 julkista latausasemaa (32 A) ja 2 julkista pikalatauspistettä (125 A), joissa latausaika 80 % :iin kestää 15-20 minuuttia. Autojen käytettävyys on samaa luokkaa kuin normiautolla, joskin etukäteissuunnittelua ajoihin ja latausaikoihin vaaditaan ja talvella autontoiminta säde on lyhyempi kuin kesällä. Autojen kuluttama sähkö on tuotettu tuulivoimalla ja aurinkosähköllä. 

Yhteenveto

Iin esimerkki osoittaa, että pienessäkin kunnassa on mahdollista saavuttaa merkittäviäkin säästöjä, kun asetetaan tavoitteet, joita lähdetään systemaattisesti ja pitkäjänteisesti tavoittelemaan. Onnistuminen vaatii sujuvaa yhteistyötä kunnan viranomaisten ja -luottamushenkilöiden välillä. Yhteisen sävelen löytäminen Iissä on vaatinut sitkeää työtä.

Käy tutustumassa Iin saavutuksiin kunnan verkkosivuilla http://ii.fi/uusiutuva_energia.

Lähteet:

[1] Tilastokeskus, Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala-aluettain 1980-2017. http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_011.px/table/tableViewLayout2/?rxid=3d3f57fd-e3e3-446b-89e0-f3c51e61629c [Heattu 28.5.2018]

[2] Iin Energia Oy, https://iinenergia.fi/  [Haettu 31.5.2018]

[3] Tuulivoimaa – Iissä sitä on. Iin kunnan nettisivut. http://ii.fi/uusiutuvaa_energiaa/tuulivoima [Heattu 4.6.2018]

Kestävän kunnat ovat saavuttaneet merkittävät säästöt panostamalla energiatehokkuuteen.

439 000e vuotuiset säästöt. Kuulostaako paljolta. No onhan se!

Yllä oleva luku edustaa Alavuden, Ilmajoen, Kuortaneen, Kurikan ja Lapuan aikaansaamia säästöjä kuntien energiatehokkuussopimuksien kaudella 2008-2016. 439 000 euroa tarkoittaa noin 4940 MWh:n säästöjä: ne koostuvat sähkön ja polttoaineiden säästöistä, lämmön sekä veden kulutuksen säästöistä. Säästetty energia vastaa noin 330 sähkölämmitteisen omakotitalon vuotuista sähkönkulutusta. Tavoitteiden saavuttamisen kannalta se, että kunnat ovat Etelä-Pohjanmaalla pieniä, ei ole merkitystä. Tässä todistuksena toimii Kuortane, joka ainoana hankealueella saavutti 100% energiansäästö-tavoitteestaan. Uusi kausi on vasta aluillaan sen jatkuessa vuoteen 2025, mutta alku on ollut erittäin lupaava. Viereisessä kuvassa on esitelty vuoden 2017 tuloksia.

Kestävän kunnat Alavus, Kuortane, Kurikka, Kauhava ja Lapua ovat liittyneet uudelle energiatehokkuussopimuskaudelle. Kunnat ovat parantaneet kiinteistöjensä energiatehokkuutta muun muassa saneeraamalla ilmanvaihtoja ja lisäämällä niihin lämmön talteenottoja, hyödyntämällä led-valaistusta, kiinnittämällä huomiota uusien laitteiden energiatehokkuuteen ja hyödyntämällä entistä enemmän uusiutuvaa energiaa kuten maalämpöä sekä aurinkoenergiaa. Kurikassa uimahalliin on toteutettu lämmön talteenotto suihkuvesistä. Mielenkiintoisia esimerkkejä on paljon! Öljylämmitykset kuntien kiinteistöissä vähenevät hitaasti, mutta varmasti. Tehtyjen toimenpiteiden tarkoituksena on sekä saavuttaa rahallista hyötyä kunnalle sekä vähentää toiminnasta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä. Koska kunnat ovat liittyneet Kuntien energiatehokkuussopimukseen, osalle toimenpiteistä on saanut valtiolta sopimuksiin kuulumattomia kuntia suuremmat tuet.