Etelä-Pohjanmaa tarjoaa paikallisille luonnossa liikkujille ja vähän
kauempaakin tulleille monipuoliset mahdollisuudet tutustua mielenkiintoisiin
luontokohteisiin. Täällä on useita kansainvälisestikin merkittäviä geologisia
kohteita. Yhtenä niistä Öhman itse mainitsee Pirunpesän rapaumaonkalon Jalasjärvellä.
Lapuan laajoilla lakeuksilla
kohoaa Simpsiön vuori, joka on 132
metriä merenpinnan yläpuolella. Simpsiö on valtakunnallisesti arvokas
kallioalue, josta on löydetty Sinikvartsia, joka on tätä nykyä nimetty Lapuan kuntakiveksi. Malmin etsintääkin
Simpsiöllä on ollut jo 1600-luvulta asti. Ja tiettävästi siellä on myös Suomen
laajin metaserttialue. Simpsiön metaserttialueelta Karhunmäen
kumpumoreenialueelle vievä Tohninpolku tarjoaa niin maakunnallisesti kuin
valtakunnallisestikin merkittäviä kallioperä-, maaperä- ja maisemakohteita,
elävää luontoa ja historiallisia nähtävyyksiä.
”Kauhavan
puolella esimerkiksi Kirkkopakka ja
Palaneenkalliot ovat hyviä ja monipuolisia vierailukohteita.” Teemu vinkkaa. Kirkkopakka sijaitsee Kauhavan
Alahärmässä, Valtatie 19 läheisyydessä, 10 kilometriä keskustasta luoteeseen. ”Se on jääkauden kasaama maakunnallisesti
merkittävä rako- ja lohkarelouhos. Kirkkopakka oli myös isovihan aikainen
piilopaikka ja sieltä ovat monet kansantarut lähtöisin. Kirkkopakka on myös
hyvä matkailukohde.”
Lapuan Ojutkankaan alue vapautui jäätikön alta lähes 200 metriä
syvään veteen ja on valtakunnallisesti arvokas kumpumoreenialue. Ojutkankaan
pohjoispuolella toimii Sorvarinkankaan
virkistysalue, jossa järjestetään talvisin myös pilkkikisoja. Kesäisin
paikka on uimareiden käytössä.
On hienoa, kuinka
paljon Lapuan ja Kauhavan alueilta löytyi erilaisia luonto- ja
ympäristökohteita. ”Geomatkailua pitäisi harrastaa enemmän, koska meillä Suomessa on
siihen poikkeuksellinen kallio- ja maaperä ja siinä päällä herkkä kallio- ja
harjukasvillisuus, joita pitää suojella tarkoin. Vaikka toisaalta jäkälöityneestä kalliosta ei
näe mitään.” Öhman pohtii.
”Kyllähän
Etelä-Pohjanmaan ykköskohde geologiselta kannalta on Euroopan suurin
kraatterijärvi, 76 miljoonaa vuotta sitten syntynyt Lappajärvi. Esimerkiksi
kraatterin reunaa seuraileva Lakeaharju–Pyhävuori -vaellusreitti tarjoaa
ainutlaatuisen maiseman kraatteriin, sekä historiallisia ja esihistoriallisia
kohteita ja tarinoita.” Jatkaa Öhman. ”Törmäyksessä
sulanutta kiveä, Etelä-Pohjanmaan maakuntakiveä kärnäiittiä pääsee tällä
hetkellä näkemään parhaiten Lappajärven Hotelli Kivitipun eteisessä, mutta
jatkossa toivottavasti myös georeitillä maastossa”.
”Eritoten toivoisin ihmisten näkevän luonnon
kokonaisuutena, jossa kaikki liittyy kaikkeen. Alueen muinainen kallioperä luo
pohjan viimeisimmän jääkauden aikaansaamalle maaperälle. Ne yhdessä luovat
puitteet elävän luonnon kehitykselle. Kaikki nämä ovat ohjailleet ihmisen
toimintaa – esimerkiksi asutuksen sijaintia – tuhansien vuosien ajan.
Maisemalla on kiehtova tarinansa, joka alkoi pari miljardia vuotta sitten ja
jatkuu edelleen. Se tarina on kalliossa, maaperässä ja elävässä luonnossa
kaikkien luettavissa.” Toteaa Teemu Öhman
pitämässään luennossa.
”Luonto on asia,
josta me suomalaiset saamme olla ylpeitä ja ihan jokaisella on myös omalta
osaltaan vastuu, että se säilyy parhaassa mahdollisessa monimuotoisuudessaan.” Pohtii Teemu lopuksi. ”Geologia on tärkeä osa luontoa.”
Lisätietoja löydät Aisaparin nettisivuilta.
Kirjoittaja on Kestävän harjoittelija
Vilma Laine
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti