tiistai 15. huhtikuuta 2014

Yrityksissä ymmärretään materiaalitehokkuuden merkitys


ARS Wood Oy:n ovet valmistetaan mittati-
laustyönä. Asko Ylirantala testasi, mihin
kirjoittaja kuvan oven laittaisi.

Tämä ymmärretään myös kuortanelaisessa ARS Wood Oy:ssä, joka on erikoistunut mittatilaustyönä tehtävien sisä- ja ulko-ovien valmistukseen. Viisi henkilöä työllistävän yrityksen toimitilat lämpiävät ylijäämämateriaalilla, mitä ovien valmistuksessa syntyy. Samalla lämpiävät seitsemän muun samassa rakennuksessa toimivan yrityksen tilat.

- Häviää tämä sähkölämmitykselle huolettomuudessa, mutta kustannusvaikutukset ratkaisevat, yrittäjä Asko Ylirantala toteaa. 




”Ei vaihtoehto, vaan melkeinpä pakko” 

 

Tiedustelen, onko kysyntä vaikuttanut energia- ja materiaalitehokkaiden ratkaisujen syntymiseen.

- Kun edellisen firman aikana teimme vientikauppaa Japaniin, energia- ja ympäristöasioita piti tuumata asiakkaidenkin vaatimuksesta. Näiden ratkaisujen lähtökohtana on ollut järkevä liiketoiminta, Ylirantala pohtii.

Kun yritys muutti nykyisiin toimitiloihinsa vuosituhannen alussa, oli selvää, että öljy lämmityslähteenä vaihdetaan kotimaiseen vaihtoehtoon. Nyt kiinteistö lämpiää ylijäämämateriaaleista puristetuilla priketeillä.

- Hukkapätkät murskataan ja kaikki tuotannossa syntyvä puru puristetaan priketeiksi. Myös pellettiä ja turvetta on kokeiltu jossakin vaiheessa.

Koska lämmitysjärjestelmän muutoksesta aiheutuneet investoinnit on toteutettu pitkällä aikajänteellä, kustannuksetkin ovat pysyneet hallittavina.

Ylirantalan mukaan kaikki hänen tuntemansa puualan yrittäjät hyödyntävät hukkamateriaalin yrityksen energiantuotannossa.

- Kerran murskasimme kahvikämpässäkin syntyvät jätteet testataksemme niiden soveltuvuutta lämmityslähteeksi. Murskatusta aineksesta syntyvä ominaistuoksu oli kuitenkin sen verran ikävä, että tästä ajatuksesta luovuttiin, yrittäjä nauraa.

Apua materiaalien ja energian sivuvirtojen hyödyntämiseen


Työ- ja elinkeinoministeriön ja ympäristöministeriön asettama työryhmä julkaisi vuoden alussa ehdotuksensa Suomen kansalliseksi materiaalitehokkuusohjelmaksi. Ohjelmassa materiaalitehokkuudella tarkoitetaan mm.
  • säästeliäämpää luonnonvarojen käyttöä, 
  • tehokasta sivuvirtojen hallintaa, 
  • jätteen määrän vähentämistä ja 
  • materiaalin kierrättämisen lisäämistä tuotannossa.
Lue lisää materiaalitehokkuusohjelmasta.

Eteläpohjalaisille ruokajärjestelmien parissa toimiville alkutuotannon ja teollisuuden yrityksille on tarjolla apua yrityksen materiaalivirtojen kartoittamiseen ja niistä nousevien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämiseen. Frami Oy:n ja Thermopolis Oy:n yhteishanke Versatile Materials etsii uutta bisnestä ja teknologioita biotalouden sivu- ja jätevirtojen hyödyntämiseksi.


Lisätietoja: 
Merja Järvelä, p. 044 738 0020, etunimi.sukunimi@thermopolis.fi

Katso myös:


Teksti ja kuva: Krista Laurila

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti