Materiaalitehokkuutta ja energiansäästöä Jalasjärvellä 

Jalasjärven kunnassa on kiinnitetty huomioita energian säätämiseen ja materiaalitehokkuuteen. Esimerkkejä kertovat Jalasjärven kunnan tekninen johtaja Harri Mäkiranta ja ruokahuollonpäällikkö Sirkka-Liisa Tanttari.

Haja-asutusalueiden kouluihin maalämpöä

Kiinteistöjen energiankulutukseen on kiinnitetty huomioita jo pidemmän aikaan. Esimerkiksi haja-

Koskuen koulun vanhempi rakennus. KUVA: Jalasjärven kunta

asutusalueiden kouluihin on vaihdettu öljylämmityksen tilalle maalämpöä. Uudistustahti on ollut noin yksi koulu vuodessa. Ensimmäinen vaihto tehtiin vuonna 2010 ja siitä lähtien on vuosittain yksi koulu saanut maalämmön, lukuun ottamatta vuotta 2013. Viimeisin koulu, johon maalämpö on asennettu, on Koskuen koulu. Siellä maalämpö korvasi n. 16 000 litran vuosittaisen öljyn kulutuksen. Asennettujen maalämpöjärjestelmien takaisinmaksuaika on toteutumassa tehdyn arvioinnin mukaiseksi, alle viideksi vuodeksi.

Jalasjärven katuvalojen uusiminen

Katuvalaistus kuluttaa merkittävästi sähköenergiaa. Jalasjärven kunnan vastuulla on 41 liittymän tievalaistus. Näiden lamppujen sähkönkulutus on ollut noin 650 000 kWh vuodessa. Vuonna 2014 tievalaistusta on uusittu ja elohopealamppuja on korvattu suurpainenatriumlampuilla. 1475 kap-paletta katuvalaisimia, 1036 kappaletta valaisinvarsia ja n. 100 kappaletta huonokuntoista puu-pylvästä on uusittu.  Valaisinvoimakkuus pysyy samana, mutta sähkökulutus uusissa lampuissa on jopa 50 % alhaisempi. Katuvalaistuksen ohjausjärjestelmä uusittiin vuonna 2013. 

Metsolan koulu sai maalämmön vuonna 2011.
KUVA: Jalasjärven kunta

Toteutunutta sähkökulutuksen vähenemistä voidaan arvioida kuluvan vuoden kulutustietojen perusteella. Laskelmissa on arvioitu takaisinmaksuajaksi viitisen vuotta.

Kiinteistöjen loistehokompensointi 

Edellisten säästöjen lisäksi säästöä on saatu lisäämällä kiinteistöihin loistehokompensointi. Loiste-honkompensointi-investoineille takaisinmaksuajat ovat jopa alle viisi vuotta.

Ruokapalvelun energiansäästö- ja materiaalitehokkuusesimerkkejä 

Ruokapalvelupuolella säästö on pyritty saamaan keskittämällä, sähköisiä sovelluksia hyödyntämällä, ostamalla energiatehokkaampia laitteita sekä kierrättämällä tarpeettomaksi käyneitä laitteita toisiin keittiöihin tai myymällä eteenpäin ja monella muullakin tavalla. Yksistään pesuaineiden kulutuksessa on saavutettu n. 30 % säästöt, kun siirryttiin käyttämään astianpesukoneiden ja keittiön pesu– ja puhdistusaineita tiivisteinä annostelijoissa. 

Keskittäminen

Keskittämällä erilaisia toimintaoja on säästetty rahaa ja energiaa.  Tällä hetkellä elintarvike-, pesu- ja puhdistusainehankinnat toteutetaan keskitetysti sähköisillä tilauksilla. Ruuan ja erityisruokava-lioiden valmistus on keskitetty viiteen jakelukeittiöön, jolloin valmistettua annosta kohti saadaan pienempi energiankulutus. Kesällä, kun toiminta on vähäisempää, koulukeskuksen keittiö on kiinni ja työtekijät ovat töissä isoilla keittiöillä. Samoin päiväkotitoiminta keskitetään yhteen isoon päi-väkotiin koululaisten kesäloman ajaksi.

Ruokahävikki

Lautasmalli. KUVA: Jalasjärven kunta

Ruokahävikki on tärkeässä asemassa, kun puhutaan materiaalitehokkuudesta ruokapalvelujen alalla. Jalasjärvellä ruokahävikkiä on pyritty vähentämään sähköisellä ruokalista-/reseptiikkaohjelmalla, johon voidaan päivittää ruokailijoiden lukumäärät ja ruokatarvikemäärät. Jotta ruokailijoiden lukumäärä ja ruokatarvikemäärät saadaan vastaamaan toisiaan, pidetään kirjaa päivittäisestä ruokailijoiden lukumäärästä ja samalla myös seurataan tehdyn ruuanmäärää. 

Tehokkaat laitteet, ajastus ja sähköinen seuranta

Keittiöissä yksittäinen laite voi kuluttaa huomattavan määrän sähköenergiaa. Varsinkin vanhat laitteet ovat usein energiasyöppöjä. Jalasjärven keittiöissä koneita ja laitteita on uusittu kokoajan energiatehokkaampiin. Lattioiden pesussakin on käytössä tehokkaat lattianhoitokoneet isoilla keittiöillä (4kpl), joilla on pystytty vähentämään veden ja pesuaineiden käyttöä. Sähköä on saatu säästettyä myös esimerkiksi ajastamalla sekoittavat padat.

Sähköinen omavalvonta on toteutettu neljällä keittiöllä. Omavalvontajärjestelmän anturit mittaavat lämpötilat esim. kylmä- ja pakastehuoneissa ja astianpesukoneissa. Hälytykset ilmoittavat säädettyjen raja-arvojen ulkopuolelle menevistä lämpötiloista. Keittiöiden ollessa kiinni hälytykset menevät talonmiehille tai vartijoille. Tämän ansioista voidaan säästyä suuremmalta ruuan pilaan-tumiselta esimerkiksi pakastimen hajotessa.

Kierrätys ja jätteiden lajittelu 

Keittiössä syntyy aina jätettä. Tärkeää on kuitenkin ennalta ehkäistä jätteen syntymistä, kierrättää käyttökelpoinen tavara ja lajitella tehokkaasti jäljelle jäänyt materiaali. Jalasjärven keittiöissä jät-teen syntymistä pyritään vähentämään mm. tilaamalla kuoritut perunasuikaleet, kuutiot ja viipaleet lähituottajalta kolme kertaa viikossa. Näin myös vältytään pakasteperunatuotteiden käytöltä ja vähennetään myös siltä osin energiankulutusta. Vielä toimivat keittiölaitteet kierrätetään. Näitä on siirretty pienempiin keittiöihin tai myyty ulkopuolisille toimijoille. Jäljelle jääneestä materiaalista lajitellaan vielä erikseen paperi, biojäte, pahvi, patterit, metalli, lasi ja 

sekajäte. 

Keittiöväkeä KUVA: Jalasjärven kunta

Työtekijöiden panos

Edellä mainittujen käytännöntoimien lisäksi Jalasjärven ruokapalveluissa on käytössä työnkierto keittiöiden sisällä ja keittiöiden välillä. Työntekijät siis kiertävät välillä eri prosesseihin tai keittiöihin. Näin paikalle saapunut ”uusi” silmäpari saattaa havaita energiasäästömahdollisuuksia ja työolojen parantamiseen liittyviä seikkoja. 

Tulevaisuus

Ruokapalvelupuolella nähdään, että tulevaisuudessa lisää säästöjä on saatavilla esimerkiksi pienten ryhmisten ja pienkotien yhdistämisestä energiatehokkaisiin rakennuksiin, jolloin vähennetään ruoka-annosten pakkaamista pieniin eriin ja kuljettamista moneen paikkaan. Myös työntekijöiden kouluttaminen kestävään toimintaan ja keittiötoiminnan jatkuva kehittyminen ovat tärkeitä. 

Tekninen johtaja kertoo, että tänä vuonna tehdään jonkin verran kiinteistöautomaation saneera-uksia. Pääosa investoinneista kohdistuu kiinteistöjen korjausvelan hallintaan.

Ensin vuonna Jalasjärvi liittyy Kurikkaan. Tämän jälkeen Jalasjärven alueella toteutettavat energia-säästötoimet toteutetaan Kurikan kaupungin toimina. Kurikan kaupunki on ottanut myös osaa Kestävä Seinäjoen seudun hankkeeseen ja siten omaa samankaltaisia energiasäästötavoitteita kuin Jalasjärvikin.