Kiinteistöjen energiaseurantaa kiinnostaa Ukrainassa

Huhtikuussa Thermopolis Oy:n toimitusjohtaja Mika Yli-Petäys vieraili kahdessa Länsi-Ukrainalaisessa kaupungissa, Ivano-Frankivskissa ja Chernivtsissa. Ukrainalaisen määritelmän mukaan nämä yli 200 000 asukkaan kaupungit ovat maaseutua. Matkan tarkoituksena oli esitellä suomalaisten kokemuksia ja osaamista kiinteistöjen energiaseurannassa ja energia-alalla yleisesti. Myös Kestävä Seinäjoen seutu –hankkeen kuntien kokemukset kiinnostivat ukrainalaisia. 

Jo matka  kohdekaupunkeihin oli mielenkiintoinen.  Lensin Vaasan ja Helsingin kautta Kiovaan, josta minulla oli jatkolento Länsi-Ukrainalaiseen Lviviin.  Lvivissä minua oli vastassa paikallinen taksinkuljettaja, joka ei puhunut paljon englantia. Hänen kyydillään ajoimme n. 150 km. matkan Ivano Frankivskiin. Teiden kunto oli hyvin vaihtelevaa. Hyvä päällystetty tie saattoi yhtäkkiä muuttua kuoppaiseksi hiekkatieksi, ilman mitään ennakkovaroitusta ja tiekyltit saattoivat puuttua.

Ivano-Frankivsk

Ensimmäinen koulutuspäivä pidettiin Ivano Frankivskin kaupungissa. Arkkitehtuurisesti kaupunki muistutti lähinnä itäistä Keski-Eurooppaa ja Puolaa. Kaupunki olikin osa Itä-Puolaa noin 1300-luvulta 1770 -luvulle. Kaupungissa on 226 000 asukasta. Suurin osa kaupungista on kaukolämmön piirissä, ja kaukolämpölaitoksen kapasiteetti on pikemmin liian suuri kuin liian pieni kaupungin kulutustarpeisiin. Kaupunki on laatinut oman energiankäytön tehostamissuunnitelmansa, ja osa julkisista kiinteistöistä on saatu automaattisen energiankäytön valvonnan piiriin.
Ilmastoltaan keväinen Ukraina vastaa Suomea ja vierailuajankohtana oli vielä varsin viileää. Tilaisuuteen saapui lähinnä kaupungin huolto- ja isännöitsijähenkilökuntaa. Kuuntelijakunta koostui lähinnä jo keski-iän ylittäneistä henkilöistä. Kaikki pitivät takkinsa päällä, sillä lämmitys oli jo katkaistu. Tämä dramaattinen energiasäästötapa aiheuttaa toisinaan ongelmia esimerkiksi laskennallisten säästöennusteiden tekemisessä. Energiaremonttien todelliset säästöt ovat huomattavasti laskennallisia säästöjä pienempiä, mutta kiinteistöjen olosuhteisiin saadaan huomattava parannus.

Pidin esitykseni englanniksi ja tulkki käänsi puhutun Ukrainaksi. Materiaalin olin toimittanut etukäteen ja se oli käännetty jo valmiiksi. Chernivitsin kaupungissa oli varsin vastaanottavaista porukkaa ja keskusteluakin syntyi.  Kuulijat yllättyivät hiukan siitä, että Suomessakin on vielä tekemistä energiankäytön tehostamisessa, ja he halusivat tietenkin tulla katsomaan asiaa paikan päälle.

Chernivtsi

Ivano-Frankivskista matka jatkui junalla kohti Moldovan rajan lähellä sijaitsevaa Chernivtsiä, jonne saavuimme myöhään illalla. Ennen sotia alue kuului Itävalta-Unkarin keisarikuntaan. Siksi kaupungin vanhat rakennukset olivat arkkitehtuuriltaan hyvin samantyyppisiä kuin Itävallassa. Kaupungin asukasluku on 240 000.

Chernivtsissä koulutus oli hieman pidempi kuin edellisessä kohteessa. Yhteistyökumppanimme esitteli kaupungin johdolle ja medialle siellä tehtyjä energiasaneeraussuunnitelmia. Remonttia vaativaan päiväkotiin tehtiin tutustumisretki. Myös Chernivtsiin oli hankittu energianhallintajärjestelmä, jonka hallinnointi oli yhden päällikön vastuulla. Kerroin, että meidän seudullamme erityisesti Seinäjoella on panostettu paljon työn organisointiin, jotta järjestelmästä  saataiisin suurin mahdollinen hyöty. Tämä, ja joidenkin säästöjen aikaansaaminen koulutuksen avulla aiheuttivat melko vilkkaan keskustelun. Yleisöstä aika moni totesi, että henkilökunnan motivoinnissa auttaisi huomattavasti, jos heitä palkittaisiin jollain tavalla onnistuneesta energiansäästöstä. Nykytilanteessa pääsääntöinen reagointitapa saattaa olla kiinteistöille myönnetyn vuosittaisen energiakiintiön pienentäminen. Myös Chernivtsin väki toivoi pääsevänsä Suomeen vierailulle.

Kiova

Kuva Maidanilta Ukraina-Hotellia ja hallintokortteleita kohti. 

Chernivtsistä jatkoimme matkaa yöjunalla kohti Kiovaa. Siistissä makuuvaunussa matka sujui nopeasti, ja aamulla heräsimme virkeinä historiallisessa Kiovan kaupungissa. Yhteistyöpalaverien lisäksi ehdimme tutustua hetken myös paikallisiin nähtävyyksiin. Reilun vuoden aikaisista tapahtumista poiketen Maidanin aukiolla oli nyt rauhallista, eikä mielenosoittajia näkynyt. Karua kieltään Itä-Ukrainan kireästä tilanteesta kertoivat kuitenkin lukuisat lipaskerääjät, jotka keräsivät varoja sodassa haavoittuneiden kuntoutukseen. Kotiin palattuani katsoin uusin silmin juuri käynnissä ollutta sotaveteraanien keräystä.

Sodan vaikutus Länsi-Ukrainassa

Itä-Ukrainassa käytävistä taisteluista huolimatta elämä Kiovassa ja Länsi-Ukrainassa jatkuu normaalisti. Sota ei tällä hetkellä juurikaan vaikuta käytännön elämään. Tietynlaisen pessimismin ja alakuloisuuden ihmisistä pystyi kyllä aistimaan. Toisaalta ukrainalaisilla näytti olevan kova tahto mennä eteenpäin suurista arjen haasteista huolimatta. Siksi en hetkeäkään epäile, etteivätkö he tulisi onnistumaan maan jälleenrakennuksessa, kunhan rauha lopulta saadaan aikaan.  

Loppusanat

Länsi-Euroopan maat ovat kilvan rahoittaneet Ukrainassa tehtäviä energia-alan kehittämisprojekteja. Erityisesti itävaltalaiset ja ruotsalaiset ovat kunnostautuneet energiatehokkuusprojektien toteuttamisessa ja on varsin selvää, että Ukrainan lisäksi em. maista peräisin olevat yritykset hyötyvät yhteistyöstä, kun maan jälleenrakennus pääsee todella vauhtiin.

Myös suomalaiset kykenisivät tarjoamaan Ukrainalle monenlaista apua ja asiantuntemusta  energiakysymysten ratkaisemisessa. Seinäjoen seudun kunnilla ja elinkeinoelämällä olisi mielestäni paljon annettavaa.