Vuoden 2017 aikana kuntiin laadittiin energiansäästötiimeissä
kuntakohtaiset kestävän kehityksen ohjelmat. Kestävän kehityksen ohjelmat
sisältävät tavoitteita energiankulutuksen vähentämisestä, energiatehokkuudesta
ja uusiutuvan energian lisäämisestä, jätemäärän vähentämisestä ja jätehuollon
tehostamisesta, viestinnästä sekä kaupungin toimintamalleista, julkisten
hankintojen kestävyydestä sekä henkilöstön sitouttamisesta. Kestävän kehityksen
ohjelmat pyritään saamaan mahdollisimman pian hankkeen ja kuntien omille
nettivisuille. Kolme ohjelmista on jo hyväksytty kaupunginhallituksissa tai
-valtuustoissa.
Hankkeen toimesta on järjestetty jätehuolto- ja
energiatehokkuuskoulutuksia eri henkilöstöryhmille yhteistyössä Lakeuden Etapin
kanssa. Kohderyhminä on ollut teknisen puolen ja kaupungintalon henkilökuntaa,
kiinteistönhuollon, viherpuolen ja kunnossapidon henkilökuntaa sekä opettajia.
Koulutuksiin on osallistunut yhteensä 117 hlö.
Alavudella Länsipuolen koululla vietettiin ruokahävikkiviikkoa
marraskuussa vuoden 2017 puolella. Tulokset olivat erinomaisia, lautasilta
biojätteeseen päätyvän jätteen määrä väheni 71% verrattuna ensimmäiseen
mittausviikkoon, jonka aika oppilaat eivät tienneet biojätettä mitattavan. Noin 80 oppilaan koulussa biojätteenmäärä ei alun perinkään
ollut ongelmallisen suuri; ensimmäisellä mittausjaksolla biojätettä syntyi 3,8
kg ja jälkimmäisellä 0,9 kg. Tulokset havainnollistuvat viereisestä kuvasta. Jatkamalla
samalla tavalla vuoden aikana biojätteen määrä vähenisi noin 80kg. Ruokahävikkiviikkoa vietettiin teemaan sopivalla päivänavauksella, nostamalla asian esille sopivissa tilanteissa, keskustelemalla vanhempien oppilaidenkanssa ruoan tuotannosta ja siitä aiheutuvasta energian kulutuksesta. Palaute hävikkiviikosta oli positiivista sekä opettajilta että oppilailta.
Perinteeksi muodostunut Kestävän ilmastomatka toteutettiin
tänä vuonna 3.-4.10. Vierailukohteiksi valittiin Kakolanmäen
jätevedenpuhdistamo, Meyer Turku Oy:n telakka, 2029 Hiilineutraali Turun
kaupunki sekä Kestävän kehityksen ja energia-asioiden asiantuntijaorganisaatio
Valonia.
Matkalle startattiin keskiviikkoaamuna klo 07:00 ja suunnaksi
otettiin Turku. Matkalla kuultiin puheenvuoroja muunmuassa Etelä-Pohjanmaan lämpöyrittäjyyskohteiden kartoitusten tuloksista sekä tuorehakkeen mahdollisuuksista. Ensimmäisenä vierailukohteena oli Kakolanmäen jätevedenpuhdistamo. Erityisen
mielenkiintoisen kohteesta tekee sen, että se sijaitsee keskellä kaupunkia
kalliossa ja tuottaa energiaa 10-kertaisesti omaan energiankulutukseensa
verrattuna. Jäteveteen sitoutunut lämpöenergia otetaan talteen lämpöpumppujen
avulla ja siitä tuotetaan kaukolämpöä. Jäähtyneestä jätevedestä tuotetaan
puolestaan kaukokylmää jäähdytystarpeisiin. Tässä on ideaa toteutettavaksi myös
Etelä-Pohjanmaan jätevedenpuhdistamoille.
Päivän toinen kohde oli Turun kaupunki, jonka tavoitteena on
olla hiilineutraali vuoteen 2029 mennessä. Tavoite on maailmanluokassa merkittävä
ja edistyksellinen. Turun kaupunki on mukana useissa kansallisissa ja
kansainvälisissä hankkeissa, mikä tekee Turusta tavoitellun yhteistyökumppanin.
Keskusteluissa ja kaupungin henkilökunnan esityksissä havainnollistui Turun
kaupungin etu siinä, että koko kuntaorganisaatio on sitoutunut pyrkimään
tavoitteita kohti ja energiatehokkuus sekä kasvihuonekaasujen vähentäminen on
otettu osaksi kaupungin strategiaa. Tavoitteet nähtiin positiivisena myös imagonäkökulmista.
Turun kaupungin kannalta Meyerin telakka työntekijöineen on merkittävä
energiankulutukseen ja imagoon vaikuttava tekijä.
Torstaina ohjelmassa olivat vierailu Valonialla sekä lopuksi
Meyer Turku Oy:n telakalla. Valonialla keskustelua käytiin muun muassa kestävästä
liikkumisesta pienten kuntien näkökulmasta, kiertotalouden näkökulmista ja Valonian
Meyerin telakalle toteuttamasta työmatkaliikkumisselvityksestä. Vierailukohteiden
teemat nivoutuivatkin hienosti yhteen, sillä kohteet liittyvät tiukasti
toisiinsa. Meyer Turku Oy:n telakalla aiempien vierailukohteiden näkökulmat
konkretisoituivat hienosti. Alueen sisäinen liikkuminen toteutettiin merkittävissä
määrin pyörillä sekä kävellen ja aurinkoenergiaa hyödynnettiin kiinteistöissä.
Telakan aluksista valmistetaan vähäpäästöisiä ja energiatehokkaita uusimman teknologian
ja innovaatioiden myötä ja rikki- ja typpidioksidien vähentämiseen kiinnitetään
paljon huomiota.
Iin kunnassa edistetään energiatehokkuutta ja
uusiutuvan energian käyttöä
Kestävät -hanke järjesti
24.5.2018 Alajokisalissa Lapualla ”Säästöjä energiatehokkuudella” -tilaisuuden.
Puhujaksi oli kutsuttu Iin kunnasta rakennuttajainsinööri Jukka Härkin.Hän esitteli Iin kunnan toimia
energiatehokuuden parantamiseksi ja merkittävien säästöjen saavuttamiseksi. Jukka
Härkin esitys keskittyi 2010 vuoden jälkeen tehtyihin poliittisiin päätöksiin
ja toteutettuihin toimenpiteisiin. Tämä artikkeli on kooste hänen esityksestä.
Iin kunnasta pyydettiin
puhuja tilaisuuteen, sillä kunta on asukasluvulta lähellä Kestävät -kuntien
kokoa ja on 2012-2016 vuoden toimillaan onnistunut puolittamaan
hiilidioksidipäästönsä nousten Suomen parhaaksi hiilidioksidipäästöjen
vähentäjäksi.
Iin kunta
Iin on noin 10 000
asukkaan kunta, joka sijaitsee 35 kilometriä Oulusta pohjoiseen. Kunnan etuja
ovat muun muassa kasvava asukas määrä [1], sekä kunnan 100 % omistama Iin
energia Oy, joka vastaa sähkönsiirrosta ja myy sähköä kunnan alueella [2]. Molemmat
tekijät ovat lisänneet Iin kunnan mahdollisuuksia tehdä energiatehokkuuteen ja
päästövähennyksiin tähtääviä investointeja. Oma sähköyhtiö tuottaa kunnalle
palveluja kohtuuhinnalla (esim.uudet
sähköliittymät) ja toimittaa sähkön vakiohinnalle.
Kolmantena
erityispiirteenä on kunnan alueen energiaomavaraisuus sähkön tuotannon suhteen.
Kunnan alueella tuotetaan vesi- ja tuulisähköä. Vuonna 2016 sähköä kulutettiin
Iissä noin 80 GWh verran. Tuulisähköä tuotettiin noin 375 GWh ja vesisähköä
noin 420 GWh.
Asetetut tavoitteet
Motivoivina ajatuksina
Iin kunnan päätöksissä vähentää päästöjä, kehittää uusiutuvan energian käyttöä
ja energiatehokkuutta on seuraavanlaisia ajatuksia.
·Kunta tai kaupunki
voi muodostaa markkinan.
·Energiakäänne
on mahdollista tehdä paikallisesti.
·Energia ja
kiertotalous voivat olla näkyvä osa kasvua ja työllisyyttä, kun ennen energia
on nähty lähinnä kustannuksena.
·Talous,
työllisyys, energia, ilmasto, innovaatiot ja tieto muodostavat yhden
kokonaisuuden.
Ii on asettanut itselleen
tavoitteet uusiutuvan lähienergian käytön lisäämiseen, energiatehokkuuden
parantamiseksi, kiertotalouden tehostamiseksi ja ekologisuuden huomioimiseksi
kunnan omissa toimissa sekä iiläisissä yrityksissä ja kotitalouksissa.
Lähienergian käytöllä saadaan tulot paikallisille maan- ja metsänomistajille,
sekä yrityksille. Samalla synnytetään uusia yrityksiä, työpaikkoja ja saadaan
uusia asukkaita.
Esimerkkinä tästä on
kunnan alueella toimivat tuulivoimalat. Iissä on Suomen suurin
tuulivoimapoistokeskittymä (51 turbiinia, 122 MW), josta saadaan hyötynä
maanvuokra, kiinteistövero sekä rakentamisen, huollon ja ylläpidon työllistävä
vaikutus. Kiinteistöverojen lisäys on ollut vuodessa n. 350 000 euroa [3]. Iihin
on syntynyt tuulivoimaloiden huoltoyhtiö.
Omat tavoitteet numeerisiksi verkostojen ja
sopimusten kautta
Asetetut tavoitteet on
otettu tosissaan Iin kunnassa. 2011 saatiin edellä kuvatuille ajatuksille
poliittinen hyväksyntä, josta lähdettiin ripeässä tahdissa ottamaan askeleita
eteenpäin. Kunta on liittynyt monenlaisiin verkostoihin, joiden kautta tulevat
erilaiset sitoumukset ja numeeriset tavoitteet.
Ii liittyi Kuntien energiatehokkuussopimukseen
(KETS) vuonna 2012. Silloin oli menossa sopimuskausi 2008-2016.Tuolla kaudella Ii ylitti tavoitteensa
saavuttaen 194 % energiasäästön tavoitteeseen verrattuna. Uudella sopimuskaudella Ii seuraa
energiankulutustaan vuosien 2014-2025 ajan. Tälle kaudelle on asetettu
kokonaissäästötavoitteeksi 2 373 MWh (-10,5 %).
Vuonna 2012 Ii liittyi
HINKU-foorumiin HINKU-kunnaksi. HINKU-kuntien tavoitteena on 80 %
päästövähennys vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Iissä tämä vastaava tavoite
on asetettu jo vuodelle 2020. Tällä hetkellä Ii onkin Suomen paras
hiilidioksidipäästöjen vähentäjä.
Vuonna 2015 Ii päätti aloittaa
ympäristöohjelman laatimiseen. Perustettu työryhmä kokoontui säännöllisesti
vuosina 2015-2016, kutsuen tarvittaessa teema kohtaisia asiantuntijoita
paikalle. Työn tulokset päätettiin kuvata Sitran tiekarttamallilla. Tiekartassa
kuvataan osa-alueeseen liitettävät lähiajan toimenpiteet ja tavoitteet vuodelle
2050. Osa-alueet ovat energian tuotanto ja kulutus, liikkuminen ja
yhdyskuntarakenne, kulutus ja materiaalikierrot, ruuantuotanto ja kulutus, sekä
vedenkäyttö ja luonnonvedet.Luotu
tiekartta toimii tärkeänä työkaluna osa-alueiden kehittämisessä.
Vuonna 2016 Ii
hyväksyttiin FISU-verkostoon (Finnish Sustanable Communities), eli Suomen
kestävä kehityksen kunnat – verkosto, joka tavoittelee hiilineutraaliutta, jätteettömyyttä
ja globaalisti kestävää kulutusta vuoteen 2050 mennessä.
Vuonna 2017 Ii valittiin
CIRCWASTE -edelläkävijä kuntien joukkoon.
Toteutetut toimenpiteet ja saavutettu säästö
Pelkästään verkostoihin
liittymiseen ei olla jääty Iissä. Paljon toimenpiteitä on toteutettu
käytännössä.
Vuosina 2012-2016
investointiin energiatehokkuuteen ja päästövähennyksiin johtaviin toimenpiteisiin
n. 1,9 M€ edestä. Tällä rahalla saavutettiin energiavähennyksenä 7 255 MWh
vuodesta 2010, CO2-päästövähennyksenä 49 500 t kgCO2/vuosi ja
rahallisena säästönä 766 000 €/vuosi.
Käytännön esimerkkinä on
öljyn kulutuksen vähentyminen kunnan omistamissa kiinteistöissä. Vuonna 2010
kunnan kiinteistöissä kului 367 492 litraa öljyä. Vuonna 2017 öljyn
kulutus oli enää 8 887 litraa vuodessa ja saman vuoden lokakuussa öljyn kulutus
oli 0 litraa vuodessa. 2018 vuoden maaliskuussa tapahtui osakuntaliitos, jonka
seurauksena kunnan omistukseen siirtyi öljylämmitteinen koulukiinteistö. Tämä
nosti öljyn kulutuksen n. 23 000 litraan vuodessa. Kiinteistölle on jo
suunnitelmissa investoinnit, joilla öljy korvataan muulla lämmitysmuodolla. Öljylämmitystä
on korvattu kohteesta riippuen maalämmöllä, hakkeella tai muualla uusiutuvan
energian vaihtoehdolla.
Lapset ja nuoret
Lapset ja nuoret on
otettu kunnassa mukaan toteuttamaan energian säästöä. Kaikissa kunnan kouluissa
ja päiväkodeissa toteutetaan 50/50 -ohjelmaa, jossa vähennetään
energiakulutusta veden, sähkön ja lämmön osalta. Kunta maksaa kouluille 50 %
heidän toimilla saavutetuista energiakustannussäästöistä palkintona.
Esimerkiksi vuonna 2016 ohjelman saavuttama rahallinen säästö oli 16 833
€.
Uuden kokeilu, aurinkosähkö ja sähköautot ja uuden
pilotointi
Uuden kokeilulle ollaan
avoimia Iissä. Ajatuksena on, että pilotoinnilla, mittaamalla, skaalaamalla ja
käyttöönotolla oppii uusia asioita ja tieto jää itselle. Tietysti uuden
hankkeen arvioinnissa huomioidaan myös taloudellisia tekijöitä.
Iissä on innostuttu
aurinkosähköstä. Aurinkovoimaloita
asennetaan kuntien kiinteistöjen katoille. Asennettu huipputehokapasiteetti on
254,4 kWp, jolla saadaan 206,5 MWh vuodessa sähköä.
Kunta on liisannut 5
sähkökäyttöistä henkilöautoa ja yhden pakettiauton, joita kunnan työntekijöiden
tulee ensisijaisesti käyttää työajoissa. Autojen lataamista varten kunnasta
löytyy 8 julkista latausasemaa (32 A) ja 2 julkista pikalatauspistettä (125 A),
joissa latausaika 80 % :iin kestää 15-20 minuuttia. Autojen käytettävyys on
samaa luokkaa kuin normiautolla, joskin etukäteissuunnittelua ajoihin ja
latausaikoihin vaaditaan ja talvella autontoiminta säde on lyhyempi kuin
kesällä. Autojen kuluttama sähkö on tuotettu tuulivoimalla ja aurinkosähköllä.
Yhteenveto
Iin esimerkki osoittaa,
että pienessäkin kunnassa on mahdollista saavuttaa merkittäviäkin säästöjä, kun
asetetaan tavoitteet, joita lähdetään systemaattisesti ja pitkäjänteisesti
tavoittelemaan. Onnistuminen vaatii sujuvaa yhteistyötä kunnan viranomaisten ja
-luottamushenkilöiden välillä. Yhteisen sävelen löytäminen Iissä on vaatinut
sitkeää työtä.
439 000e vuotuiset säästöt. Kuulostaako paljolta. No
onhan se!
Yllä oleva luku edustaa Alavuden, Ilmajoen, Kuortaneen,
Kurikan ja Lapuan aikaansaamia säästöjä kuntien energiatehokkuussopimuksien
kaudella 2008-2016. 439 000 euroa tarkoittaa noin 4940 MWh:n säästöjä: ne
koostuvat sähkön ja polttoaineiden säästöistä, lämmön sekä veden kulutuksen
säästöistä. Säästetty energia vastaa noin 330 sähkölämmitteisen omakotitalon vuotuista
sähkönkulutusta. Tavoitteiden saavuttamisen kannalta se, että kunnat ovat Etelä-Pohjanmaalla
pieniä, ei ole merkitystä. Tässä todistuksena toimii Kuortane, joka ainoana hankealueella
saavutti 100% energiansäästö-tavoitteestaan. Uusi kausi on vasta aluillaan sen jatkuessa vuoteen 2025,
mutta alku on ollut erittäin lupaava. Viereisessä kuvassa on esitelty vuoden 2017 tuloksia.
Kestävän kunnat Alavus, Kuortane, Kurikka, Kauhava ja Lapua
ovat liittyneet uudelle energiatehokkuussopimuskaudelle. Kunnat ovat
parantaneet kiinteistöjensä energiatehokkuutta muun muassa saneeraamalla
ilmanvaihtoja ja lisäämällä niihin lämmön talteenottoja, hyödyntämällä led-valaistusta,
kiinnittämällä huomiota uusien laitteiden energiatehokkuuteen ja hyödyntämällä
entistä enemmän uusiutuvaa energiaa kuten maalämpöä sekä aurinkoenergiaa. Kurikassa
uimahalliin on toteutettu lämmön talteenotto suihkuvesistä. Mielenkiintoisia
esimerkkejä on paljon! Öljylämmitykset kuntien kiinteistöissä vähenevät
hitaasti, mutta varmasti. Tehtyjen toimenpiteiden tarkoituksena on sekä
saavuttaa rahallista hyötyä kunnalle sekä vähentää toiminnasta aiheutuvia
kasvihuonekaasupäästöjä. Koska kunnat ovat liittyneet Kuntien
energiatehokkuussopimukseen, osalle toimenpiteistä on saanut valtiolta
sopimuksiin kuulumattomia kuntia suuremmat tuet.