Söithän sinäkin lautasesi tyhjäksi aterialla? Ruokaa
ostetaan kotonakin vain tarvittava määrä ja käytetään se kaikki. Eikös niin?
Kurikassa on ryhdytty tuumasta toimeen ruoan suhteen. Tämän seurauksena
ruoan laatu on parantunut ja ruokahävikki vähentynyt.
Kurikan kaupungin palvelupäällikkö Maarit Berghäll luennoi asiasta Seinäjoen seudun ilmastostrategia -hankkeen loppuseminaarissa helmikuussa: - Kokonaisuudessaan ruokahävikkimäärä Suomessa on vuositasolla arviolta noin 335 – 460 miljoonaa kiloa, eli 62 – 86 kg henkilöä kohden.
Kurikan kaupungin palvelupäällikkö Maarit Berghäll luennoi asiasta Seinäjoen seudun ilmastostrategia -hankkeen loppuseminaarissa helmikuussa: - Kokonaisuudessaan ruokahävikkimäärä Suomessa on vuositasolla arviolta noin 335 – 460 miljoonaa kiloa, eli 62 – 86 kg henkilöä kohden.
- Ruokahävikki on kyettävä ensin tunnistamaan ja mittaamaan,
ennen kuin sen torjumiseksi voidaan löytää keinoja, Berghäll toteaa. Kun
hävikit löydetään ja asia korjataan, voidaan säästää vuosittain tuhansia euroja
veronmaksajien rahaa jo yhdessä kunnassa.
Myös syömätön ruoka maksaa. Kustannuksia syömättömästä
ruoasta tulee muistakin kuin valmistavan keittiön kustannuksista. Jätemäärän
vähentyessä ylimääräiset jätteiden kuljetukset poistuvat ja
jätteenkäsittelykulut pienenevät.
Berghäll luettelee syömättömästä ruoasta
johtuvia kustannuksia: - Siihen sitoutuu työtä, aikaa, henkilöstökustannuksia,
raaka-aineita ostokustannuksina ja luonnonvaroina, energiaa, vettä ja
jätehuoltokustannuksia. Voidaankin todeta, että roskiin mennyt ruoka maksaa
vielä jätteenäkin noin 2 euroa kilolta.
Kurikassa on luovuttu pääsääntöisesti einesten käytöstä ja
vaihdettu omavalmisteisiin tuotteisiin. - Sen seurauksena esimerkiksi
jauhelihaperunasoselaatikon ravintosisältö ja maku paranivat, vuokaroskat
jäivät pois ja annoshinta pieneni hieman alle eurolla. Vuositasolla säästöjä
syntyy tämän ruoan osalta terveysseuraamusten lisäksi yli 12 000 euroa.
Ruoka käy kaupaksi paremmin, kun se on maukasta, Berghäll toteaa.
Kurikassa lautashävikki on pienentynyt reilusti. Pelkästään
tammi-maaliskuun aikana elintarvikekustannukset ovat laskeneet edellisvuoteen
nähden 25%. Myös muu hävikki, erityisesti tarjoiluhävikki on pienentynyt.
Kypsennys-
ja valmistushävikkiä on onnistuttu vähentämään tuotekehityksen avulla.
Kun ruoka on hyvää ja terveellistä, on mielikin virkeämpi.
Vähentämällä ruokahävikkiä ja eineksiä, myös ympäristö kiittää.
Teksti: Johanna Hanhila
Kuva: Johannes Jansson/norden.org
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti