Etelä-Pohjanmaa hyötyy puurakentamisesta

Meillä Suomessa metsät kasvattavat yli 100 miljoonaa kuutiometriä puuta vuosittain. Tästä määrästä hyödynnämme noin 55 miljoonaa kuutiometriä. Puu on uusiutuva ja kotimainen luonnonmateriaali, jota voitaisiin käyttää kestävästi vuositasolla 75 miljoonaa kuutiometriä. Tässä yhteydessä on myös hyvä muistaa, että siellä missä metsiä käytetään, ne myös hoidetaan hyvin.

Puuta meillä siis riittää ja yksi keino hyödyntää kotimaisen puun mahdollisuuksia on puurakentaminen. Puurakentaminen on maailmalla yleistä ja nyt myös Suomessa kovassa nosteessa. Suomella on omat kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteet, joihin on pyrittävä. Yltääksemme näihin tavoitteisiin on suuren mittaluokan puurakentamista lisättävä.

Imatralle rakennetaan Pohjoismaiden suurinta hirsihotellia.
Kuvassa hotellityömaa huhtikuussa 2013.

Noin 40 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä ja energiankulutuksesta aiheutuu rakentamisesta ja asumisesta. Asumisesta johtuvat päästöt ovat enemmän käyttäjästä kiinni, mutta rakentamisesta aiheutuviin päästöihin voidaan puun käytöllä vaikuttaa.

Yhä enemmän rakentamisessa tulee esille elinkaariajattelu. Sen kolme tekijää ovat: materiaalin valmistukseen kuluva energia, käytönaikainen energia ja materiaalin kierrätys ja loppusijoitus. Puun edut elinkaariajattelussa tulevat esille ketjun alku- ja loppupäässä.

Puu on uusiutuvana rakennusmateriaalina ympäristöystävällisyydeltään ylivoimainen, sillä se vaikuttaa negatiivisesti hiilidioksiditaseeseen. Puu sitoo kasvaessaan ilman hiilidioksidia itseensä. Kun puuta käytetään, se vähentää myös muiden rakennusmateriaalien valmistuksessa syntyviä hiilidioksidipäästöjä.

Valtioneuvoston kesäkuussa tehdyn periaatepäätöksen mukaan julkisissa hankinnoissa tulee edistää kestäviä ympäristö- ja energiaratkaisujen käyttöönottoa myös rakentamisessa. Valtio ja kunnat toimivat jatkossakin rakentamisen suunnannäyttäjinä. Hinnaltaan ja teknisiltä ominaisuuksiltaan puurakentaminen on kilpailukykyistä rakennuksen koosta riippumatta.

Helsingin Yliopiston Ruralia-instituutin tekemän tutkimuksen mukaan puurakentamisella on selviä aluetaloudellisia hyötyjä. Riippuen raaka-aineketjun omavaraisuudesta, yhden euron kerroinvaikutus alueelle esimerkiksi julkisessa rakentamisessa on 1,7 – 2,7. Puun käyttö rakentamisessa lisää kotimaisten tuotantopanosten käyttöä ja talous- ja työllisyysvaikutukset kohdistuvat tasaisemmin eri puolille Suomea.

Etelä-Pohjanmaalla on paljon erilaista puualan yritystoimintaa ja puurakentamisen osaamista. Meillä on erikokoisia rakennusliikkeitä, elementtitehtaita, suunnittelijoita, hirsitalovalmistajia, sahoja ja puun jatkojalostusosaamista. Mahdollisuuksia alueellamme on vaikka mihin, mutta se vaatii eri toimijoiden yhteistyötä ja vanhojen käytäntöjen muuttamista.



Heikki Punkari
Puurakentamisen asiamies
Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut
heikki.punkari(at)metsakeskus.fi

Teksti: Heikki Punkari
Kuva: Yrjö Ylkänen