Hyvä käytäntö Jalasjärveltä: Lämpöä auringosta

Jalasjärven Toimintakeskuksen väki valmistaa kierrätysmateriaalista aurinkokeräimiä

Sauli Länsikallio (vas.), Juhani Salli, Tauno Mäenpää,
Joni Puisto, Antti Rinne ja Kari Kuismanen
esittelevät aurinkokeräintä, jonka päältä puuttuu vielä lasi.

Jalasjärven Toimintakeskuksen puutyösalin lattialla seisoo jykevästi suurikokoinen musta seinäelementti. Parin metrin korkuinen järkäle herättää uteliaisuuden. Mikä tämä oikein on?

– Aurinkokeräimestä puuttuu vielä lasi päältä, mutta muuten se on aikalailla valmis, näyttää kehitysvammaisten työtoimintaa ohjaava Juhani Salli. 

Toimintakeskuksen väki valmisti ensimmäisen aurinkokeräimen jo viime syksynä. Talvisydän kului tilaustöissä, kuten lasten pöytien ja penkkien tekemisen parissa, mutta toinenkin keräin on jo viimeistelyä vaille valmis. 

– Olemme tehneet aurinkokeräimiä kokeilumielessä. Jos tulokset ovat hyviä, teemme näitä lisää, kun muut työt antavat myöten, Salli kaavailee. 

Aurinkokeräin tuottaa lämpöä nimensä mukaisesti silloin, kun aurinko paistaa. Ilmaa kierrättävä puhallin toimii aurinkopaneelista saatavalla voimalla. 

Rakentajat kokeilivat keräintä ensimmäisen kerran tammikuun alkupäivinä, jolloin pakkanen paukkui kuudentoista asteen voimalla, mutta aurinko paistoi. 

– Sillä kelillä keräin tuotti +12-asteista lämpöä, eli pakkasellakin laite nosti lämpötilaa 28 asteella. Kesällä päästään varmasti korkeisiin lukemiin.

Tölkit kiertoon

Yhteen aurinkokeräimeen tarvitaan 182 leikattua tölkkiä.

Aurinkokeräimelle ei juuri kerry hintaa, sillä Toimintakeskus käyttää rakentamisessa suureksi osaksi kierrätysmateriaaleja. Keräinosa valmistetaan tyhjistä juomatölkeistä. Yhteen keräimeen tarvitaan 182 juomatölkkiä.

– Itse emme ole näitä juoneet. Viidakkorumpu on kumissut ja ihmiset ovat tuoneet meille pantittomia tölkkejä, jotka olisivat muuten jätemateriaalia. Otamme pantittomia tölkkejä vastaan, mutta asiasta kannattaa ensin soittaa, Salli huomauttaa. 

Markku Ahola poraa tölkkien pohjaan reiän ja Sami Talvitie nyppää pohjakappaleen irti.  

Antti Rinne leikkaa tölkin kansiosan pihdeillä ohueksi korvakkeiksi, jotka siirtävät auringossa kuumenevan tölkin lämmön sisällä virtaavaan ilmaan.

Joni Puisto liimaa Antti Rinteen avulla tölkit kiinni toisiinsa pitkiksi putkiksi, jotka saavat pintaansa mustaa spraymaalia.

Maalatut tölkkiputket asetetaan alumiinipaperin päälle vanerista valmistettuun laatikkoon, jonka eristeenä käytetään 50-millistä styroksia. Laatikon ylä- ja alaosaan porataan reiät, joiden kautta lämmitettävä ilma kiertää. Keräinosan päälle tulee vielä lasilevy.

Testaus edessä

Luonnon omaa energiaa hyödyntävä aurinkokeräin tuo hyvän avun lämmittämiseen rakennuksiin, joissa ei ole sähkövirtaa, kuten kesämökille tai talli- ja varastorakennuksiin. Valmis keräin kiinnitetään lämmitettävän rakennuksen seinään, johon tehdään kaksi reikää. 

– Rakennuksen sisältä tuleva ilma kiertää aurinkokeräimen kautta ja lämpenee samalla. Ilmaa kierrättää pieni puhallin, joka saa voimansa aurinkopaneelista, Juhani Salli selvittää.

Hän ei ole vielä kokeillut laitetta, mutta testaus on edessä lähiaikoina. 

– Sitten näkee, miten hyvin laite tuottaa lämpöä.  

Rakennusohjeet internetistä löytäneen ohjaajan mukaan aurinkokeräin soveltuu hyvin kehitysvammaisten työtoimintaan. Yhden laitteen rakentamisessa vierähtää pari päivää. 

– Tarkoituksena on, että asiakkaat voivat käydä myöhemmin Toimintakeskuksessa katsomassa, miten laite toimii. Jos tulokset ovat hyviä, mikä estää ottamasta laitetta tuotantoon, Toimintakeskuksen väki toteaa.

Katso myös

•  Katso kuvasarja aurinkokeräimen valmistamisesta JP Kunnallissanomien www-sivuilta.

Teksti ja kuvat: Katja Korkiakoski

Juttu on julkaistu JP Kunnallissanomissa 5.5.2014

Rauhallista Joulunaikaa!

Hankevuosi 2014 päättyy ja on aika hengähtää hetki arjen kiireistä.

Kestävä Seinäjoen seutu - hankkeen projektiryhmä toivottaa Rauhallista Joulunaikaa.

Ilmastoaiheisia kuulumisia on tarjolla seuraavan kerran heti tammikuussa, kun KESTÄVÄ! -uutiskirje 1/2015 ilmestyy.

Myös mielenkiintoinen tapahtumavuosi käynnistyy heti vuoden alkaessa. Lue lisää alkuvuoden tapahtumista.

Tavataan tammikuussa!

Bioenergia tuottaa lämpöä ja toimeentuloa Alavudella

Vaikka negatiiviset talousnäkymät leimasivat vuotta 2014, lämpöyrittäjä Marko Vainionpää satsasi uusiutuvaan energiaan. Vainionpään yrityksen, Pohjanmaan Biolämpö Oy:n uusi, 4,8 MW:n energialaitos avattiin toukokuussa Ranta-Töysäntien varteen Alavudelle. Investoinnin arvo oli noin 3 miljoonaa.

Marko Vainionpää ei byrokratiaa pelkää. Etelä-Pohjanmaan
ELY-keskuksen myöntämä investointituki vauhditti uuden
lämpölaitoksen ja hakehallin rakentamista.

- Kaksi suurinta asiakastani olivat laajentamassa ja energiantarve yrityksessä tuplaantui. Meille tämä tarkoittaa, että töitä piisaa, Vainionpää selittää investointihalukkuuteen vaikuttaneita tekijöitä.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus myönsi lämpölaitoksen ja hakehallin rakentamiseen investointitukea Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. 

– Vajaan 500 000 euron avustuksella on mukava merkitys vajaan 3 miljoonan euron investoinnissa. Paperityöt vaativat oman panostuksensa, mutta työ maksaa vaivan, kun investointi on riittävän suuri.

- Näin saamme EU:lle maksettua rahaa takaisin omalle alueelle, Vainionpää kannustaa muitakin yrittäjiä hyödyntämään käytettävissä olevat varat.

Alavuden energialaitoksessa voi polttaa palaturvetta, jyrsinturvetta, haketta, mursketta ja kuorta, joiden kosteus voi vaihdella 10-80%:n välillä. Laitos tuottaa mm. Ranta-Täysässä sijaitsevan puunjalostuskeskittymän (mm. Alavus Ikkunat Oy, Matti Ovi Oy, Konsepa Oy) ja lähellä sijaitsevien rivitalojen tarvitseman energian. Lisää käyttäjiä saadaan, kun lähelle kaavoitetut teollisuus- ja asuintontit saadaan käyttöön.   

    

Alavuden energialaitoksessa poltetaan biopolltoaineita
monessa eri muodossa. Suurin osa raaka-aineesta
tulee lähialueilta. 

Noin 65% biolämpöön tarvittavasta raaka-aineesta kerätään Alavudelta ja suurin osa lähialueilta. Oma

terminaali mahdollistaa sopivien polttoainesekoituksien tekemisen kaikkiaan 12 polttolaitokseen, joita Vainionpään yritys hoitaa.

Vainionpää uskoo, että maaseudulla uusiutuvan energian merkitys ymmärretään. Valtakunnan politiikasta näkemystä toisinaan puuttuu. – Satsaaminen kotimaisiin energialähteisiin synnyttäisi tuhansia työpaikkoja ja tukisi myös muiden elinkeinojen kehittymistä omalla alueella, Vainionpää toteaa. 

Yrityksen vuosittainen työllistämisvaikutus on 20-25 henkilötyövuotta. Lämpöyrittäjä vastaa itse polttoaineen keruun organisoinnista. Työtunteja viikkoon kertyy. – Kyllä töitä saa tehdä, mutta sopivan luontoosena sitä jaksaa, yrittäjä nauraa.

- Sen verran tehdään töitä, että toimitusketjun jokainen lenkki pärjää taloudellisesti, Vainionpää päättää ja singahtaa kohti seuraavaa lämmityskohdetta.     

Teksti ja kuvat: Krista Laurila

Vuoden 2014 ilmastoexcursio suuntautui Satakuntaan

Vuoden 2014 ilmastoexcursiolle suunnattiin Poriin ja Honkajoelle 1. – 2.10.2014.

Tutustu excursion kuvakoosteeseen.

Kiitos matkan osallistujille! Ideoita tutustumiskohteiksi alkavan vuoden excursiolle voi lähettää osoitteeseen:

johanna.hanhila(at)thermopolis.fi

Tulevia tapahtumia (kevät 2015)

29.1.2015 Teollisuuden sivuvirrat hyödyksi - Esimerkkejä Resurssiviisaudesta

 

Versatile Materials -hankkeen tulosseminaari

Aika: 29.1.2015 klo 9-15:30
Paikka: Frami, Seinäjoki, D-osa (1. krs, Mega)

Tutustu tilaisuuden ohjelmaan.

Lisätietoja: Merja Järvelä, p. 044 738 0020, merja.jarvela(at)thermopolis.fi

_________________________________________________________________

SUUNNITTEILLA: Etelä-Pohjanmaan Energiapäivä

Aika: torstai 19.2.2015 klo 12-16  
Paikka: Frami, Seinäjoki


Tapetilla mm.

• energiatehokkuus ja -teknologiat
• rahoitusmahdollisuudet edellä mainittujen edistämiseen
• energia-alan osaamiskeskittymä Etelä-Pohjanmaalla
• energiapolitiikka ja strategiat

Tilaisuuden järjestää Etelä-Pohjanmaan Liitto.