Jalasjärven Toimintakeskuksen väki valmistaa kierrätysmateriaalista aurinkokeräimiä
 |
| Sauli Länsikallio (vas.), Juhani Salli, Tauno Mäenpää, Joni Puisto, Antti Rinne ja Kari Kuismanen esittelevät aurinkokeräintä, jonka päältä puuttuu vielä lasi. |
Jalasjärven Toimintakeskuksen puutyösalin lattialla seisoo
jykevästi suurikokoinen musta seinäelementti. Parin metrin korkuinen järkäle
herättää uteliaisuuden. Mikä tämä oikein on?
– Aurinkokeräimestä puuttuu vielä lasi päältä, mutta muuten
se on aikalailla valmis, näyttää kehitysvammaisten työtoimintaa ohjaava Juhani
Salli.
Toimintakeskuksen väki valmisti ensimmäisen aurinkokeräimen
jo viime syksynä. Talvisydän kului tilaustöissä, kuten lasten pöytien ja
penkkien tekemisen parissa, mutta toinenkin keräin on jo viimeistelyä vaille
valmis.
– Olemme tehneet aurinkokeräimiä kokeilumielessä. Jos
tulokset ovat hyviä, teemme näitä lisää, kun muut työt antavat myöten, Salli
kaavailee.
Aurinkokeräin tuottaa lämpöä nimensä mukaisesti silloin, kun
aurinko paistaa. Ilmaa kierrättävä puhallin toimii aurinkopaneelista saatavalla
voimalla.
Rakentajat kokeilivat keräintä ensimmäisen kerran tammikuun
alkupäivinä, jolloin pakkanen paukkui kuudentoista asteen voimalla, mutta
aurinko paistoi.
– Sillä kelillä keräin tuotti +12-asteista lämpöä, eli
pakkasellakin laite nosti lämpötilaa 28 asteella. Kesällä päästään varmasti
korkeisiin lukemiin.
Tölkit kiertoon
 |
| Yhteen aurinkokeräimeen tarvitaan 182 leikattua tölkkiä. |
Aurinkokeräimelle ei juuri kerry hintaa, sillä
Toimintakeskus käyttää rakentamisessa suureksi osaksi kierrätysmateriaaleja.
Keräinosa valmistetaan tyhjistä juomatölkeistä. Yhteen keräimeen tarvitaan 182
juomatölkkiä.
– Itse emme ole näitä juoneet. Viidakkorumpu on kumissut ja
ihmiset ovat tuoneet meille pantittomia tölkkejä, jotka olisivat muuten
jätemateriaalia. Otamme pantittomia tölkkejä vastaan, mutta asiasta kannattaa
ensin soittaa, Salli huomauttaa.
Markku Ahola poraa tölkkien pohjaan reiän ja Sami Talvitie
nyppää pohjakappaleen irti.
Antti Rinne leikkaa tölkin kansiosan pihdeillä
ohueksi korvakkeiksi, jotka siirtävät auringossa kuumenevan tölkin lämmön
sisällä virtaavaan ilmaan.
Joni Puisto liimaa Antti Rinteen avulla tölkit kiinni
toisiinsa pitkiksi putkiksi, jotka saavat pintaansa mustaa spraymaalia.
Maalatut tölkkiputket asetetaan alumiinipaperin päälle
vanerista valmistettuun laatikkoon, jonka eristeenä käytetään 50-millistä
styroksia. Laatikon ylä- ja alaosaan porataan reiät, joiden kautta lämmitettävä
ilma kiertää. Keräinosan päälle tulee vielä lasilevy.
Testaus edessä
Luonnon omaa energiaa hyödyntävä aurinkokeräin tuo hyvän
avun lämmittämiseen rakennuksiin, joissa ei ole sähkövirtaa, kuten kesämökille
tai talli- ja varastorakennuksiin. Valmis keräin kiinnitetään lämmitettävän
rakennuksen seinään, johon tehdään kaksi reikää.
– Rakennuksen sisältä tuleva ilma kiertää aurinkokeräimen
kautta ja lämpenee samalla. Ilmaa kierrättää pieni puhallin, joka saa voimansa
aurinkopaneelista, Juhani Salli selvittää.
Hän ei ole vielä kokeillut laitetta, mutta testaus on edessä
lähiaikoina.
– Sitten näkee, miten hyvin laite tuottaa lämpöä.
Rakennusohjeet internetistä löytäneen ohjaajan mukaan
aurinkokeräin soveltuu hyvin kehitysvammaisten työtoimintaan. Yhden laitteen
rakentamisessa vierähtää pari päivää.
– Tarkoituksena on, että asiakkaat voivat käydä myöhemmin
Toimintakeskuksessa katsomassa, miten laite toimii. Jos tulokset ovat hyviä,
mikä estää ottamasta laitetta tuotantoon, Toimintakeskuksen väki toteaa.
Katso myös
- Katso kuvasarja aurinkokeräimen valmistamisesta JP Kunnallissanomien www-sivuilta.
Teksti ja kuvat: Katja Korkiakoski
Juttu on julkaistu JP Kunnallissanomissa 5.5.2014
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti