tiistai 3. maaliskuuta 2015

Isokylän koulussa rakennetaan kestävää tulevaisuutta



Isokylän koulu sijaitsee Ylistarossa, Kyrönjoen varrella, 4 km keskustaajamasta Vaasan suuntaan. Koulua on pidetty samalla tontilla 108 vuotta. 

– Arvot ja yhteisöllisyys näkyvät kylän ja koulun arjessa. Opettajana arvostan tätä todella paljon, koulunjohtaja Henna Malila toteaa.


Kansainväliset  teemat erottuvat koulun käytävällä
esillä olevassa teoksessa.
Kestävä kehitys on ollut osa koulun arkea jo vuosia. – Kestävään kehitykseen, eli KEKEen, liittyvien haasteiden ymmärtäminen ja niihin vaikuttaminen raivaa tiensä ryminällä opetussuunnitelmiin esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistuessa vuonna 2016.

Pelkkä ekologisuuteen keskittyminen ei enää riitä, vaan kouluilta edellytetään suoranaista toimintakulttuurin muutosta.

KEKE voi olla myös eheyttävä elementti, joka yhdistää eri oppiaineita. – Meille kestävä kehitys on osa normaalia toiminnan kehittämistä, jossa niin ekologinen, taloudellinen kuin sosiaalinen kestävyys huomioidaan.

KEKE näkyy niin suurissa kuin pienissäkin asioissa


Ohjelaput muistuttavat, että vettä ei
lotrata.
- Yksilöjen yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvinvointiin ja omien valintojen vaikutukset tulevat tutuksi mm. globaalikasvatuksen kautta. Koulumme on YK-koulu ja koululla on oma kummilapsi, jonka kuulumisia seuraamme säännöllisesti. Kutsumme vuosittain vierailijoita ja järjestämme erilaisia tempauksia.

Malilan mukaan globaalia näkökulmaa voi lähestyä myös toisin - Kun oppilaat oppivat arvostamaan omia juuriaan, myös muista kulttuureista tulevien arvostaminen on helpompaa.

Energiankulutuksen seuraamisessa koululla on pitkät perinteet. Esimerkiksi vesipisteissä ja luokissa näkyy ohjelappuja, jotka muistuttavat valojen sammuttamisesta ja vedenkulutuksen vähentämisestä. – Kiinteistönhoitaja onnistuivat paikallistamaan jokunen vuosi sitten putkistovuodon sen ansiosta, että havaitsimme vedenkulutuspiikin oppilaiden toteuttamissa mittauksissa, Malila naurahtaa.

Iiris, Pinja ja Riikka ovat osallistuneet paperikuorman
tekoon. Kuorman teko on aika kova homma, tytöt
toteavat.
- Raaka-aineita hankitaan mahdollisuuksien mukaan läheltä ja esimerkiksi vihkohankinnoissa suositaan joutsenmerkittyjä tuotteita, Malila listaa koulun arjessa näkyviä ympäristötekoja.
Koulun käytävällä ja yhdessä luokassa näkyykin Kiroileva Siili –juliste, joka kehottaa vähentämään lotraamista. Julistekampanja on osa Seinäjoen seudun ilmastostrategian toimeenpanoa.

Paperinkeräyksen koulun väki ja kyläläiset toteuttavat yhteisvoimin. Kodeissa tarpeettomiksi jääneet lehdet kerätään koulun pihapiirissä olevaan varastoon.

Varaston täytyttyä 5. luokan oppilaat valmistavat traktorikuorman ja ylijäämäpaperi kuljetetaan raaka-aineeksi Ekovillan Ylistaron tehtaalle. - Kuormasta saadulla palkkiolla rahoitetaan kahden oppilaan matka yön yli kestävälle luokkaretkelle Helsinkiin, koulunjohtaja toteaa tyytyväisenä.

Seinäjoen kouluille yhteiset kestävän kehityksen kriteerit


Malila johtaa myös KEKE-tiimiä, jossa pohditaan yhteisiä kestävän kehityksen kriteerejä Seinäjoen kouluille. Työ on vasta aluillaan.

- Nyt pohditaan, mitkä asiat ovat yhteisiä ja mitkä ratkaistaan koulukohtaisesti. Miten kannustetaan opettajat ja oppilaat mukaan kestävän kehityksen mukaiseen työhön? Ja mistä opettajat löytävät vertaistukea ja materiaalia työnsä tueksi?

Yksi toteutusmahdollisuus on kolmiportainen malli, jossa ylimmällä tasolla olevissa kouluissa toimitaan esimerkiksi ympäristömerkin tai sertifikaatin vaatimusten mukaisesti.

Valmista pitäisi olla elokuussa 2016, kun koulut alkavat. – Siihen mennessä yhteiset tavoitteet ovat selvillä ja jokaisessa koulussa on mietitty ja ylös kirjattu, miten kestävän kehityksen kriteerit näkyvät arkityössä, Malila päättää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti