Materiaalitehokkuutta ja energiansäästöä Jalasjärvellä 

Jalasjärven kunnassa on kiinnitetty huomioita energian säätämiseen ja materiaalitehokkuuteen. Esimerkkejä kertovat Jalasjärven kunnan tekninen johtaja Harri Mäkiranta ja ruokahuollonpäällikkö Sirkka-Liisa Tanttari.

Haja-asutusalueiden kouluihin maalämpöä

Kiinteistöjen energiankulutukseen on kiinnitetty huomioita jo pidemmän aikaan. Esimerkiksi haja-

Koskuen koulun vanhempi rakennus. KUVA: Jalasjärven kunta

asutusalueiden kouluihin on vaihdettu öljylämmityksen tilalle maalämpöä. Uudistustahti on ollut noin yksi koulu vuodessa. Ensimmäinen vaihto tehtiin vuonna 2010 ja siitä lähtien on vuosittain yksi koulu saanut maalämmön, lukuun ottamatta vuotta 2013. Viimeisin koulu, johon maalämpö on asennettu, on Koskuen koulu. Siellä maalämpö korvasi n. 16 000 litran vuosittaisen öljyn kulutuksen. Asennettujen maalämpöjärjestelmien takaisinmaksuaika on toteutumassa tehdyn arvioinnin mukaiseksi, alle viideksi vuodeksi.

Jalasjärven katuvalojen uusiminen

Katuvalaistus kuluttaa merkittävästi sähköenergiaa. Jalasjärven kunnan vastuulla on 41 liittymän tievalaistus. Näiden lamppujen sähkönkulutus on ollut noin 650 000 kWh vuodessa. Vuonna 2014 tievalaistusta on uusittu ja elohopealamppuja on korvattu suurpainenatriumlampuilla. 1475 kap-paletta katuvalaisimia, 1036 kappaletta valaisinvarsia ja n. 100 kappaletta huonokuntoista puu-pylvästä on uusittu.  Valaisinvoimakkuus pysyy samana, mutta sähkökulutus uusissa lampuissa on jopa 50 % alhaisempi. Katuvalaistuksen ohjausjärjestelmä uusittiin vuonna 2013. 

Metsolan koulu sai maalämmön vuonna 2011.
KUVA: Jalasjärven kunta

Toteutunutta sähkökulutuksen vähenemistä voidaan arvioida kuluvan vuoden kulutustietojen perusteella. Laskelmissa on arvioitu takaisinmaksuajaksi viitisen vuotta.

Kiinteistöjen loistehokompensointi 

Edellisten säästöjen lisäksi säästöä on saatu lisäämällä kiinteistöihin loistehokompensointi. Loiste-honkompensointi-investoineille takaisinmaksuajat ovat jopa alle viisi vuotta.

Ruokapalvelun energiansäästö- ja materiaalitehokkuusesimerkkejä 

Ruokapalvelupuolella säästö on pyritty saamaan keskittämällä, sähköisiä sovelluksia hyödyntämällä, ostamalla energiatehokkaampia laitteita sekä kierrättämällä tarpeettomaksi käyneitä laitteita toisiin keittiöihin tai myymällä eteenpäin ja monella muullakin tavalla. Yksistään pesuaineiden kulutuksessa on saavutettu n. 30 % säästöt, kun siirryttiin käyttämään astianpesukoneiden ja keittiön pesu– ja puhdistusaineita tiivisteinä annostelijoissa. 

Keskittäminen

Keskittämällä erilaisia toimintaoja on säästetty rahaa ja energiaa.  Tällä hetkellä elintarvike-, pesu- ja puhdistusainehankinnat toteutetaan keskitetysti sähköisillä tilauksilla. Ruuan ja erityisruokava-lioiden valmistus on keskitetty viiteen jakelukeittiöön, jolloin valmistettua annosta kohti saadaan pienempi energiankulutus. Kesällä, kun toiminta on vähäisempää, koulukeskuksen keittiö on kiinni ja työtekijät ovat töissä isoilla keittiöillä. Samoin päiväkotitoiminta keskitetään yhteen isoon päi-väkotiin koululaisten kesäloman ajaksi.

Ruokahävikki

Lautasmalli. KUVA: Jalasjärven kunta

Ruokahävikki on tärkeässä asemassa, kun puhutaan materiaalitehokkuudesta ruokapalvelujen alalla. Jalasjärvellä ruokahävikkiä on pyritty vähentämään sähköisellä ruokalista-/reseptiikkaohjelmalla, johon voidaan päivittää ruokailijoiden lukumäärät ja ruokatarvikemäärät. Jotta ruokailijoiden lukumäärä ja ruokatarvikemäärät saadaan vastaamaan toisiaan, pidetään kirjaa päivittäisestä ruokailijoiden lukumäärästä ja samalla myös seurataan tehdyn ruuanmäärää. 

Tehokkaat laitteet, ajastus ja sähköinen seuranta

Keittiöissä yksittäinen laite voi kuluttaa huomattavan määrän sähköenergiaa. Varsinkin vanhat laitteet ovat usein energiasyöppöjä. Jalasjärven keittiöissä koneita ja laitteita on uusittu kokoajan energiatehokkaampiin. Lattioiden pesussakin on käytössä tehokkaat lattianhoitokoneet isoilla keittiöillä (4kpl), joilla on pystytty vähentämään veden ja pesuaineiden käyttöä. Sähköä on saatu säästettyä myös esimerkiksi ajastamalla sekoittavat padat.

Sähköinen omavalvonta on toteutettu neljällä keittiöllä. Omavalvontajärjestelmän anturit mittaavat lämpötilat esim. kylmä- ja pakastehuoneissa ja astianpesukoneissa. Hälytykset ilmoittavat säädettyjen raja-arvojen ulkopuolelle menevistä lämpötiloista. Keittiöiden ollessa kiinni hälytykset menevät talonmiehille tai vartijoille. Tämän ansioista voidaan säästyä suuremmalta ruuan pilaan-tumiselta esimerkiksi pakastimen hajotessa.

Kierrätys ja jätteiden lajittelu 

Keittiössä syntyy aina jätettä. Tärkeää on kuitenkin ennalta ehkäistä jätteen syntymistä, kierrättää käyttökelpoinen tavara ja lajitella tehokkaasti jäljelle jäänyt materiaali. Jalasjärven keittiöissä jät-teen syntymistä pyritään vähentämään mm. tilaamalla kuoritut perunasuikaleet, kuutiot ja viipaleet lähituottajalta kolme kertaa viikossa. Näin myös vältytään pakasteperunatuotteiden käytöltä ja vähennetään myös siltä osin energiankulutusta. Vielä toimivat keittiölaitteet kierrätetään. Näitä on siirretty pienempiin keittiöihin tai myyty ulkopuolisille toimijoille. Jäljelle jääneestä materiaalista lajitellaan vielä erikseen paperi, biojäte, pahvi, patterit, metalli, lasi ja 

sekajäte. 

Keittiöväkeä KUVA: Jalasjärven kunta

Työtekijöiden panos

Edellä mainittujen käytännöntoimien lisäksi Jalasjärven ruokapalveluissa on käytössä työnkierto keittiöiden sisällä ja keittiöiden välillä. Työntekijät siis kiertävät välillä eri prosesseihin tai keittiöihin. Näin paikalle saapunut ”uusi” silmäpari saattaa havaita energiasäästömahdollisuuksia ja työolojen parantamiseen liittyviä seikkoja. 

Tulevaisuus

Ruokapalvelupuolella nähdään, että tulevaisuudessa lisää säästöjä on saatavilla esimerkiksi pienten ryhmisten ja pienkotien yhdistämisestä energiatehokkaisiin rakennuksiin, jolloin vähennetään ruoka-annosten pakkaamista pieniin eriin ja kuljettamista moneen paikkaan. Myös työntekijöiden kouluttaminen kestävään toimintaan ja keittiötoiminnan jatkuva kehittyminen ovat tärkeitä. 

Tekninen johtaja kertoo, että tänä vuonna tehdään jonkin verran kiinteistöautomaation saneera-uksia. Pääosa investoinneista kohdistuu kiinteistöjen korjausvelan hallintaan.

Ensin vuonna Jalasjärvi liittyy Kurikkaan. Tämän jälkeen Jalasjärven alueella toteutettavat energia-säästötoimet toteutetaan Kurikan kaupungin toimina. Kurikan kaupunki on ottanut myös osaa Kestävä Seinäjoen seudun hankkeeseen ja siten omaa samankaltaisia energiasäästötavoitteita kuin Jalasjärvikin.

Kiinteistöjen energiaseurantaa kiinnostaa Ukrainassa

Huhtikuussa Thermopolis Oy:n toimitusjohtaja Mika Yli-Petäys vieraili kahdessa Länsi-Ukrainalaisessa kaupungissa, Ivano-Frankivskissa ja Chernivtsissa. Ukrainalaisen määritelmän mukaan nämä yli 200 000 asukkaan kaupungit ovat maaseutua. Matkan tarkoituksena oli esitellä suomalaisten kokemuksia ja osaamista kiinteistöjen energiaseurannassa ja energia-alalla yleisesti. Myös Kestävä Seinäjoen seutu –hankkeen kuntien kokemukset kiinnostivat ukrainalaisia. 

Jo matka  kohdekaupunkeihin oli mielenkiintoinen.  Lensin Vaasan ja Helsingin kautta Kiovaan, josta minulla oli jatkolento Länsi-Ukrainalaiseen Lviviin.  Lvivissä minua oli vastassa paikallinen taksinkuljettaja, joka ei puhunut paljon englantia. Hänen kyydillään ajoimme n. 150 km. matkan Ivano Frankivskiin. Teiden kunto oli hyvin vaihtelevaa. Hyvä päällystetty tie saattoi yhtäkkiä muuttua kuoppaiseksi hiekkatieksi, ilman mitään ennakkovaroitusta ja tiekyltit saattoivat puuttua.

Ivano-Frankivsk

Ensimmäinen koulutuspäivä pidettiin Ivano Frankivskin kaupungissa. Arkkitehtuurisesti kaupunki muistutti lähinnä itäistä Keski-Eurooppaa ja Puolaa. Kaupunki olikin osa Itä-Puolaa noin 1300-luvulta 1770 -luvulle. Kaupungissa on 226 000 asukasta. Suurin osa kaupungista on kaukolämmön piirissä, ja kaukolämpölaitoksen kapasiteetti on pikemmin liian suuri kuin liian pieni kaupungin kulutustarpeisiin. Kaupunki on laatinut oman energiankäytön tehostamissuunnitelmansa, ja osa julkisista kiinteistöistä on saatu automaattisen energiankäytön valvonnan piiriin.
Ilmastoltaan keväinen Ukraina vastaa Suomea ja vierailuajankohtana oli vielä varsin viileää. Tilaisuuteen saapui lähinnä kaupungin huolto- ja isännöitsijähenkilökuntaa. Kuuntelijakunta koostui lähinnä jo keski-iän ylittäneistä henkilöistä. Kaikki pitivät takkinsa päällä, sillä lämmitys oli jo katkaistu. Tämä dramaattinen energiasäästötapa aiheuttaa toisinaan ongelmia esimerkiksi laskennallisten säästöennusteiden tekemisessä. Energiaremonttien todelliset säästöt ovat huomattavasti laskennallisia säästöjä pienempiä, mutta kiinteistöjen olosuhteisiin saadaan huomattava parannus.

Pidin esitykseni englanniksi ja tulkki käänsi puhutun Ukrainaksi. Materiaalin olin toimittanut etukäteen ja se oli käännetty jo valmiiksi. Chernivitsin kaupungissa oli varsin vastaanottavaista porukkaa ja keskusteluakin syntyi.  Kuulijat yllättyivät hiukan siitä, että Suomessakin on vielä tekemistä energiankäytön tehostamisessa, ja he halusivat tietenkin tulla katsomaan asiaa paikan päälle.

Chernivtsi

Ivano-Frankivskista matka jatkui junalla kohti Moldovan rajan lähellä sijaitsevaa Chernivtsiä, jonne saavuimme myöhään illalla. Ennen sotia alue kuului Itävalta-Unkarin keisarikuntaan. Siksi kaupungin vanhat rakennukset olivat arkkitehtuuriltaan hyvin samantyyppisiä kuin Itävallassa. Kaupungin asukasluku on 240 000.

Chernivtsissä koulutus oli hieman pidempi kuin edellisessä kohteessa. Yhteistyökumppanimme esitteli kaupungin johdolle ja medialle siellä tehtyjä energiasaneeraussuunnitelmia. Remonttia vaativaan päiväkotiin tehtiin tutustumisretki. Myös Chernivtsiin oli hankittu energianhallintajärjestelmä, jonka hallinnointi oli yhden päällikön vastuulla. Kerroin, että meidän seudullamme erityisesti Seinäjoella on panostettu paljon työn organisointiin, jotta järjestelmästä  saataiisin suurin mahdollinen hyöty. Tämä, ja joidenkin säästöjen aikaansaaminen koulutuksen avulla aiheuttivat melko vilkkaan keskustelun. Yleisöstä aika moni totesi, että henkilökunnan motivoinnissa auttaisi huomattavasti, jos heitä palkittaisiin jollain tavalla onnistuneesta energiansäästöstä. Nykytilanteessa pääsääntöinen reagointitapa saattaa olla kiinteistöille myönnetyn vuosittaisen energiakiintiön pienentäminen. Myös Chernivtsin väki toivoi pääsevänsä Suomeen vierailulle.

Kiova

Kuva Maidanilta Ukraina-Hotellia ja hallintokortteleita kohti. 

Chernivtsistä jatkoimme matkaa yöjunalla kohti Kiovaa. Siistissä makuuvaunussa matka sujui nopeasti, ja aamulla heräsimme virkeinä historiallisessa Kiovan kaupungissa. Yhteistyöpalaverien lisäksi ehdimme tutustua hetken myös paikallisiin nähtävyyksiin. Reilun vuoden aikaisista tapahtumista poiketen Maidanin aukiolla oli nyt rauhallista, eikä mielenosoittajia näkynyt. Karua kieltään Itä-Ukrainan kireästä tilanteesta kertoivat kuitenkin lukuisat lipaskerääjät, jotka keräsivät varoja sodassa haavoittuneiden kuntoutukseen. Kotiin palattuani katsoin uusin silmin juuri käynnissä ollutta sotaveteraanien keräystä.

Sodan vaikutus Länsi-Ukrainassa

Itä-Ukrainassa käytävistä taisteluista huolimatta elämä Kiovassa ja Länsi-Ukrainassa jatkuu normaalisti. Sota ei tällä hetkellä juurikaan vaikuta käytännön elämään. Tietynlaisen pessimismin ja alakuloisuuden ihmisistä pystyi kyllä aistimaan. Toisaalta ukrainalaisilla näytti olevan kova tahto mennä eteenpäin suurista arjen haasteista huolimatta. Siksi en hetkeäkään epäile, etteivätkö he tulisi onnistumaan maan jälleenrakennuksessa, kunhan rauha lopulta saadaan aikaan.  

Loppusanat

Länsi-Euroopan maat ovat kilvan rahoittaneet Ukrainassa tehtäviä energia-alan kehittämisprojekteja. Erityisesti itävaltalaiset ja ruotsalaiset ovat kunnostautuneet energiatehokkuusprojektien toteuttamisessa ja on varsin selvää, että Ukrainan lisäksi em. maista peräisin olevat yritykset hyötyvät yhteistyöstä, kun maan jälleenrakennus pääsee todella vauhtiin.

Myös suomalaiset kykenisivät tarjoamaan Ukrainalle monenlaista apua ja asiantuntemusta  energiakysymysten ratkaisemisessa. Seinäjoen seudun kunnilla ja elinkeinoelämällä olisi mielestäni paljon annettavaa.

Kestävä uutisia lyhyesti

Energiasäästötiimit tarttuvat kuntien ilomastotyöhön

Kestävä Seinäjoen seudun kunnat ovat perustaneet energiansäästötiimit. Tiimit koostuvat kunnan eri hallintokeskusten edustajista. Jokaisessa kunnassa on saatu pidettyä ensimmäinen kokous ja joissakin kunnissa kaksikin kokousta.

Tiimien tavoitteena on viedä ilmastotyö ja -tavoitteet osaksi kuntaorganisaatioita ja suunnitella kunnan ilmastotyön kokonaisuutta. Vaikka kaikilla tiimeillä on samat tavoitteet, käytännön työ mukautuu kunnan erityispiirteiden ja tiimin jäsenten mukaiseksi.”  kertoo Thermopolis Oy:n toimitusjohtaja ja Kestävä -hankkeen toimeenpanija  Mika Yli-Petäys.

Energiansäästötiimien tarkoitus on kannustaa kuntien henkilöstöä toteuttamaan käytännön työssä Ilmastostrategiassa hyväksyttyjä toimenpiteitä.

Tässä linkki Jalasjärven energiasäästötiimin sivulle http://www.jalasjarvi.fi/site?node_id=2145.

Milla Paloniemen Kiroileva Siili
on seikkailut koulujen
ilmastokamppanjan julisteissa.

Siilien ilmastokamppanja kouluilla päättyy

Kestävä -hankkeen kuntien kouluilla on kuluvan lukuvuoden ajan ollut käynnissä Kestävä julistekampanja. Kouluille toimitettavissa julisteissa seikkailee jalasjärveläisen sarjakuvapiirtäjä-kuvittaja-graafikon Milla Palonimen piirtämät Kiroileva siili. Julistekampanjan tueksi on Kestävän internet sivuille (www.kestavaseinajoenseutu.fi) kerätty opettajia varten materiaalia, jota on voinut käyttää opetuksessa avukseen. 

Lukuvuoden päätös merkitsee myös tämän kamppanjan päätöstä. Kiitämme kaikkia osallistuneita ja toivotamme hyvää alkavaa kesälomaa!

Syksyllä järjestetään ilmastomatka (29.9-30.9.2015)

Kestävä –hanke järjestää tänäkin vuonna jo suosituksi tulleen ilmastomatka. Tämän syksyn kohteina ovat Äänekoski ja Jyväskylä. Äännekoskella pääsemme tutustumaan Metsä Groupin Biotuotetehdas –hankkeeseen (http://biotuotetehdas.fi/), sekä kunnan, että yrityksen näkökulmasta. Jyväskylässä tutustutaan  Resurssiviisauteen (http://www.jyvaskyla.fi/hallinto/hankkeet_ja_strategiat/resurssiviisaus).

Osallistujat maksavat majoittautumisen ja ruokailunsa omakustanteisesti, mutta kuljetuksen kustannuksista vastaa Kestävä –hanke.

Lisätietoja voi kysellä Lea Hämäläiseltä (lea.hamalainen(a)thermopolis.fi / 040 9606976) tai Johanna Hanhilalta (johanna.hanhila(a)thermopolis.fi / 044 738 0022).

Ekotukitoiminnalla jatkuvuutta energiansäästämisen toimiin

Seinäjoen seudun kuntien henkilöstölle tehdyssä kestävän kehityksen nykytilakyselyssä nousi esille toive saada käytännön koulutusta energiansäästämisestä ja ympäristön huomioimisesta työpaikalla. Kestävä –hankkeella aiotaan järjestää koulutusta ympäristö- ja energianäkökulmien huomioimiseksi. Tähän tarpeeseen voitaisiin vastata Helsingin kaupungin vuonna 2006 käynnistämällä ekotukitoiminnalla. Helsingistä ekotukitoiminta on levinnyt moneen muuhun kaupunkiin Suomessa ja jopa Tallinnaankin.

Ekotukitoiminta käytännössä

Ekotuki toiminnan materiaalia.  Lähde: www.ekotuki.fi

Ekotukitoiminnassa koulutetaan henkilöitä toimimaan oman työpaikkansa ekotukihenkilöinä. Nämä vapaaehtoiset henkilöt saavat koulutusta, tietoa ja materiaalia, jolla voivat innostaa itseään ja työkavereitaan arjen pieniin ympäristötekoihin.  Tavallisen koulutuksen tai erilaisten tempausten energiasäästöideat unohtuvat helposti, eikä mahdollisesti hetken saatu energiasäästö ole pysyvää. Ekotukitoiminnassa tarkoituksena on saada aikaan jatkuvuutta. Ekotukihenkilö osallistuu kahden päivän peruskoulutukseen ja tämän jälkeen säännöllisesti ekotietouttaan lisääviin tilaisuuksiin ja tapahtumiin, sekä verkostoituu toisten ekotukihenkilöiden kanssa. Saamaansa tietoaan ekotukihenkilö jalkauttaa omaan työyhteisöönsä omalla tyylillään.

Mallia hakemassa

Projektityöntekijät Johanna Hanhila ja Lea Hämäläinen kävivät maaliskuussa Helsingin kaupungin järjestämän kaksipäiväisen ekotukihenkilön peruskoulutuksen.  Tarkoituksena oli käydä katsomassa mitä ekotukitoiminta on käytännössä ja kuinka toimintaa voitaisiin tuoda Seinäjoen seudun kunnille. ”Koulutuksessa oli paljon perusasiaa energiasäästämisestä, kierrätyksestä, liikkumisesta, sekä materiaalitehokkuudesta. Paras anti oli nähdä miten hyvin organisoitua ekotukitoiminta Helsingissä on, ” kertoo Lea Hämäläinen. ”Uskon, että eteläpohjalaisetkin tästä innostuvat, tätä kautta on mahdollista saada paljon säästöjä työpaikoilla ja samalla kotona. Eikä siitä tarvitse kovin isoa vaivaakaan nähdä, kun kaikki pelaavat yhteen hiileen.” jatkaa Johanna Hanhila.

Seuraavat askeleet

Seuraavina askelina ekotukitoiminnan aloittamisessa on esitellä ja mainostaa toimintaa kuntien vasta perustetuissa energiasäästötiimeissä. Lisäksi toiminnalle täytyy saada kannustusta muutoinkin kuntaorganisaatioissa. ”Jäämme positiivisin mielin odottamaan miten ekotukitoiminta saadaan vauhtiin meidän alueella, ” toteavat Lea ja Johanna.

Katso lisää aiheesta tästä. (www-ekotuki.fi)