Kestävä uutiset lyhyesti

Kestävän ilmastomatka

Bussillinen kuntien ja muiden tahojen edustajia starttaa tien päälle tiistaiaamuna 29.9. Suuntana on Äänekoski, jossa kaupungin vieraana tutustutaan siellä menossa olevaan biotuotetehdas hankkeeseen. Äänekoskelta matka jatkuu Jyväskylään, jossa hyvin nukutun yön jälkeen päästään tutustumaan Sitran rahoittamaan Resurssiviisas -hankkeeseen. Lisää matkasta, nähdystä ja koetusta voit lukea seuraavassa Kestävä-uutiskirjeessä. 

Kiroileva siili lukioissa ja muualla

Milla Paloniemen piirtämä Kiroileva Siili –sarjakuva hahmot seikkailevat kestävän kehityksen aiheisissa julisteissa. Voit bongata niitä kuntasi eri toimipaikoista. 

Energiasäästöviikko

Valtakunnallista energiansäästöviikko vietetään 5.-11.10.2015. Thermopolis Oy ja Seinäjoen kaupunki ovat ilmoittautuneet mukaan viettämään viikkoa, jonka teemana on tänä vuonna #someton. Käy katsomassa miten voit omalta osaltasi olla mukana. http://www.energiansaastoviikko.fi/

Kestävän kehityksen toimintaa Kurikan kouluissa

Susanna Keskinen eli Koiviston koulun johtaja ja Kurikan muiden koulujen rehtorit pohtivat yhdessä Kurikan koulujen Kestävän kehityksen toimintaohjelmaa. Tämä artikkeli on koostettu heidän pohdinnoistaan.

Kurikan kouluissa on toteutettu ja toteutetaan Kurikan koulutoimen Kestävän kehityksen toimintaohjelmaa lukuvuosille 2012-2016. Toimintaohjelman laati Kurikan rehtorien johtoryhmä kevätlukukauden 2012 aikana.  Pohjana toimi valtakunnallinen ohjeistus, jota muokattiin sopimaan Kurikan koulujen tarpeisiin. 

Kurikan kouluilla tehdään kierrätystaidetta! Kuva: Susanna Keskinen

Valtakunnallinen ohjeistus KEKE-ohjelmiin

Tuttavallisemmin Kestävän kehityksen ohjelma on valtakunnankin tasolla lyhennetty KEKE-ohjelmaksi. Koulujaymparisto.fi:n mukaan Keke-ohjelman on tarkoitus olla ”koko oppilaitosyhteisöä osallistava työväline, jolla kestävä kehitys tuodaan osaksi opetusta ja koulutyön arkea. ” Valtakunnallisissa ohjeissa kestävä kehitys käsitellään hyvin laajasti ja se sisältää näkökulmia sekä ekologisesta ja taloudellisesta kestävyydestä kuin sosiaalisesta ja kulttuurisestakin kestävyydestä. (http://www.koulujaymparisto.fi/index.php?id=1)

Kurikassa käsitellään teemoja lukuvuosittain

Kurikan KEKE -ohjelmassa päätettiin järjestää lukuvuosittaiset teemat, joilla tuotaisiin Kestävän kehityksen ajatuksia koululaisten maailmaan. Lukuvuosittaiset teemat olivat seuraavanlaisia:

·         2012 – 2013 Turvallisuus ja yhteisöllisyys

·         2013 – 2014 Energian ja veden säästäminen, Jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys

·         2014 – 2015 Kestävä kulutus ja kestävät ruokavalinnat

·         2015 – 2016 Lähiympäristö, kulttuuriperintö ja monikulttuurisuus.

Teemojen alla on järjestetty sekä koulun omia, että yhteisiä teemapäiviä ja muita tempauksia. 

Turvallisuus ja yhteisöllisyys

Turvallisuuden teemavuonna järjestettiin yhteinen turvallisuuspäivä kaikille Kurikan 3. - 6. -luokkalaisille. Poliisi, palokunta, Punainen Risti ja reserviläiset kokoontuivat Paulaharjun koululle ja jokainen kertoi turvallisuudesta omalta katsantokannaltaan. Kaikki Kurikan 3.-6. luokkalaiset kuljetettiin paikalle kaupungin toimesta. Oppilaita varten paikalle oli järjestetty rastirata, jossa rasteja pitivät eri toimijat. Päivän aikana oppilaat saivat paljon tietoa mielenkiintoisella tavalla. Kaikki osapuolet olivat tyytyväisiä tapahtumaan.

Turvallisuuspäivän lisäksi kouluille jaettiin turvallisuuskansiot, joihin oli koottu monipuolisesti materiaalia turvallisuudesta. Kaikki koulut osallistuivat kansioiden materiaalien keräämiseen. Monella koululla otettiin käyttöön myös toimintakulttuurikansiot, joissa kuvattiin koulun arjen toimintatapoja.

Yhteisöllisyys teeman alla perustettiin oppilaskunnat myös ala-asteille rehtorien yhteisellä päätöksellä. Koulut nimesivät vastuuhenkilöt, joille tarjottiin myös mahdollisuutta kouluttautumiseen.

Yhdessä tekeminen opettaa. Kuva: Susanna Keskinen

Positiivinen vastaanotto

KEKE -ohjelma on otettu hyvin vastaan. Oppilaat tykkäävät touhuta erilaisten teemojen ympärillä. Asioiden liittyminen omaan elämänpiiriin lisää kiinnostusta. Opettajat ovat olleet helpottuneita, kun teemoja on jaettu eri vuosille. Näin on voitu keskittyä yhteen teemaan kerralla ja samalla toiminta on ollut suunnitelmallista. 

Erityismaininnan hyvästä toteutuksesta saa ensimmäisen teemalukuvuoden aikana järjestetty turvallisuuspäivä. Myös yhteistyö ruokapalvelun kanssa ruokahävikin vähentämiseksi on toiminut hyvin. Kurikassa on panostettu ruokahävikin vähentämiseen. Myös oppilaat ovat osallistuneet näihin talkoisiin. Yhteistyö mahdollistaa myös jatkuvan muistutuksen teemasta. Oppilaat saivat jätteen vähenemisestä pienen palkinnon. Se kannustaa toimimaan jatkossakin hyvien käytäntöjen mukaisesti.

KEKE -ohjelma on otettu hyvin vastaan ja koulujen välistä yhteistyötä eri aihealueissa olisikin toivottu lisää.

Vastaavaan urakkaan lähtevälle ohjeeksi

Kun lähtee suunnittelemaan KEKE -ohjelmaa, kannattaa tutustua muiden jo toteuttamiin ohjelmiin. Niistä voi saada hyviä ideoita ja vinkkejä ja niiden avulla voi välttää mahdollisia sudenkuoppia. Jo suunnitteluvaiheessa kannattaa miettiä ohjelman toiminnallistamista. Olisi myös hyvä, jos jokaisella koululla olisi kestävästä kehityksestä vastaava henkilö, joka huolehtisi aiheen näkymisestä koulun arjessa.

”Uusi opetussuunnitelma tuo varmasti uutta näkökulmaa myös kestävään kehitykseen.  Sen toiminnallisuus, laaja-alaiset oppimiskokonaisuudet ja oppirajat ylittävä teematyöskentely sopivat uskoakseni hyvin myös kestävän kehityksen toimintaohjelmaan. ” Susanna Keksinen toteaa.

Jos kiinnostuit KEKE-ohjelman tekemisestä käy tutustumassa valtakunnallisiin ohjeisiin tästä.

Kunnat toimivat kestävän kehityksen asialla

Kuntien henkilöstöä kouluttamalla voidaan saada säästöjä.

Kestävä kunnissa (Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kuortane, Kurikka, Lapua, Seinäjoki) on vuoden alusta toimineet kuntakohtaiset energiasäästötiimit. Tiimit ovat selvittäneet verkkokyselyn avulla kunnissa jo tehtäviä kestävän kehityksen toimia, kunnan esimiesten asenteita, sekä vielä tarvittavia toimia. Verkkokyselystä saatuja vastauksia on tämän uutiskirjeen kuvina.

Seinäjoen seudun ilmastotyön historia pähkinän kuoressa

Useimmissa työyksiköissä Seinäjoen seudulla kierrätetään.

Seinäjoen seudun kunnat päättivät kuntien yhteisen ilmastostrategiaprosessin käynnistämisestä vuonna 2009. Taustamateriaali strategian laatimista varten kerättiin Seinäjoen kaupungin koordinoimassa esiselvityshankkeessa.

Ilmastostrategiahankkeen valmistelu aloitettiin kuntien rahoituksella vuonna 2010. Lapuan kaupunki toimi hankkeessa koordinaattorina ja Thermopolis Oy osatoteuttajana. Hanke sai rahoitusta Länsi-Suomen EAKR- ohjelmasta (Euroopan Aluekehitysrahasto). Lopputuloksena syntyi Seinäjoen seudun ilmastostrategia, jonka osallistuneet kunnat ovat hyväksyneet.

Kunnassa voidaan säästää valoja sammuttamalla.

Alavuden, Kurikan, Lapuan ja Seinäjoen kaupungit, sekä Ilmajoen, Jalasjärven ja Kuortaneen kunnat halusivat jatkaa yhteistyötä ilmastotyön saralla. Tarkoituksena oli viedä ilmastostrategiassa asetetut tavoitteet käytäntöön. Tätä toteuttamaan aloitettiin Kestävä Seinäjoen seutu -hanke. Tämän toteuttamiseen saatiin myös rahoitusta Länsi-Suomen EAKR-ohjelmasta. EAKR-rahoitus päättyi vuoden 2014 loppuun. 

Yhteistä ilmastotyötä jatketaan Kestävä -työnimellä kuntien omalla rahoituksella. Tarkoituksena on, että ilmastotyöstä tule osa kuntien, kuntien työntekijöiden ja kuntalaisten jokapäiväistä toimintaa.  

Ilmastotyö perustuu työryhmätoiminnalle

Suurin osa kyselyn vastaajista oli sitä mieltä, että energiansäästö kuuluu kaikille.

Alusta lähtien Seinäjoen seudun kuntien ilmastotyö on perustunut työryhmien toiminnalle ja kunnissa työskentelevien yhteistyölle. Ilmastostrategiaa luotaessa työryhmiä oli 9 kappaletta. Työryhmissä oli edustettuna kuntien eri toimialoja, sekä sidosryhmiä. Työryhmät toimivat yli kuntarajojen.

Nyt työryhmien lukumäärä on vähennetty ja jokaisessa kunnassa on perustettu omat energiansäästötiimit, joiden avulla ilmastotyölle pyritään löytämään sija kuntien normaalissa toiminnassa. Tiimit koostuvat kunnan eri hallintokeskusten edustajista. Niiden tarkoituksena on kestävän kehityksen ja energiansäästön lisäksi helpottaa kuntien sisäistä viestinkulkua. 

Kunnissa tehdään jo 

 

 

Kunnissa on halukkuutta kehittämiselle.

Ensitöikseen energiansäästötiimit päättivät selvittää kyselyn avulla kunnassa jo toteutettavia kestävän kehityksen toimia, löytää pääepäkohdat kunnan toiminnassa, sekä kartoittaa asenteita. Tätä tarkoitusta varten kuhunkin kuntaan lähetettiin verkkokysely lähiesimiehille. Kysely toimitettiin työyksiköiden esimiehille sähköpostilla ja joissakin tapauksissa paperilla kevään ja alkusyksyn aikana. Vastausprosentti vaihteli kunnittain 15-25 % välillä. 

Kaikista kunnista nousi esille asioita, joita tehdään jo nyt hyvin. Yhtenä esimerkkinä tästä on tässäkin uutiskirjeessä käsitelty Kurikan koulutoimen kestävän kehityksen toimintaohjelma lukuvuosille 2012-2016.  Energiasäästötiimin ja verkkokyselyn avulla jo vuodesta 2012 lähtien toiminnassa oleva ohjelma tuli kunnassa laajempaan tietoisuuteen. 

Parantamisen varaakin löytyi kyselyn perusteella paljon. Kaikissa kunnissa toivottiin käytännön läheistä koulutusta ja ohjeistusta energiansäästöön, jätteiden vähentämiseen ja kestävän kehityksen käytännön toimiin. Myös ihan konkreettisia toivomuksia esitettiin. Näitä olivat esimerkiksi ovien ja ikkunoiden vaihtoa tai tiivisteiden parantamista yms. 

Asenteista kysely paljasti, että suurin osa kunnissa toimivista esimiehistä pitävät energiansäästöä jokaisen tehtävänä. Myös halua kehittämiseen löytyy. Tältä pohjalta on jokaisen energiansäästötiimin hyvä lähteä suunnittelemaan omaa toimintaansa.

Tuulivoimaa Ilmajoelle

 

Ilmajoen kunnassa valmistellaan Tuulivoimakaavaa, jolla luodaan edellytykset jopa 100 tuulivoimalalle. Ajatus tuulivoimakaavan tekemisestä syntyi kaavoitusosastolla Ilmajoen kahden ensimmäisen tuulivoimahankkeen aikana (Mansikkavuoren 2 tuulivoimalaa ja Santavuoren suurempi tuulipuisto, joka valmistuu 2016 vuoden aikana (http://www.epvtuulivoima.fi/hankkeet/ilmajoki/)). 

 Ilmajoen Mansikkavuoren tuulivoimalat. Kuva: Lea Hämäläinen

Tuulivoima -projektissa on monta vaihetta, joista kaavoitus on yksi aikaa vievä prosessi.  ”Kaavoitus on kunnan monopoli ja ajattelimme helpottaa erityisesti pienten tuulivoimalarakentajien tilannetta kaavoittamalla valmiiksi tuulivoimala-alueet. Tämä tuo tietysti helpotusta myös isompien tuulipuistojen rakentajille” kertoo Kaisa Sippola, Ilmajoen kaavoitusarkkitehti. Tuulivoimakaava toteutetaan vaihekaavana, jossa keskitytään yhteen asiaan eli tuulivoimaloiden sijoittamiseen. Tarkoituksena on ollut kartoittaa kaikki tuulivoimalle suotuisat paikat kunnan alueella. Vaihekaavassa on meneillään lähtötietojen keruuvaihe. Jos kaikki menee hyvin, tuulivoimakaava on valmis ensivuoden puolella.

Tuulivoimalan sijoitusta pohdittaessa täytyy tunnistaa sellaiset alueet, jotka sopivat tuulisuutensa puolesta tuulivoimatuotantoon. Kaavaa tehtäessä on käytetty hyväksi Suomen tuuliatlaksen tuulisuustietoja. Tutustu tästä. Suotuisten tuulisuusolosuhteiden lisäksi alueen olisi hyvä sijaita kohtuullisen matkan päässä jakeluverkosta. Täytyy myös ottaa huomioon rajoittavat tekijät, joita ovat mm. asumusten läheisyys, Natura- ja muut suojelualueet, liito-oravien ja lepakoiden elinalueet, sekä lentoliikenteen vaatimukset.

Positiivista palautetta

 

Koska tuulivoima herättää voimakkaitakin tunteita puolesta ja vastaan, on kunnassa suoritettu lainsäädännöstä riippumaton esikuuleminen. Ilmajoen kunnan sivuilla on ollut mahdollisuus käydä vastaamassa tuulivoimaan liittyvään kyselyyn. Kyselyssä mm. esiteltiin karttapohjalla tuulivoimalle suotuisaksi katsotut alueet. Vastaajat saivat erikseen valita hyväksi ja huonoksi katsomiaan alueita, sekä esittää kommentteja. ”Kyselystä tuli paljon positiivista palautetta. Tietysti joukossa oli myös ehdottoman kielteisiäkin mielipiteitä. Myös maanomistajia on kuultu ja sieltäkin on tullut lähinnä positiivista palautetta.” Kaisa Sippola kuvailee. Kaavasta ei ole myöskään käyty vilkasta keskustelua paikallisessa lehdessä. 

Ilmajoella on laajoja peltoalueita, joissa tuuliominaisuudet ovat suotuisat tuulivoimalle.

 

Tuulivoimaa maakunta vaihekaavassa

Etelä-Pohjanmaan alueella on muutoinkin haluttu edistää tuulivoimaloiden sijoittamista. Etelä-Pohjanmaan liitto valmisteli maakunnalle vaihekaavaa, johon on sijoitettu kaikki suurille tuulipuistoalueille sopivat kohteet. Suuriksi tuulipuistoalueiksi on tässä laskettu sellaiset, joihin voidaan sijoittaa 10 tai enemmän tuulivoimalaa. Ilmajoelle sijoittuu 3 tällaista suurta tuulipuistoaluetta. Maakunnan vaihekaava on tällä hetkellä ympäristöministeriössä vahvistettavana.  Linkki Etelä-Pohjanmaan maakunta vaihekaavaan.

Tuulivoimainvestoinnit

Ilmajoella tuulivoimaa halutaan edistää mm. sen päästöttömyyden takia. Samalla lisätään Ilmajoen energiaomavaraisuutta ja tuodaan kunnalle investointeja. Muutamia kiinnostuneita yhteydenottoja on ollut, mutta tässä vaiheessa ei ole mitään sitovia sopimuksia olemassa. Lopullinen määrä kunnan alueelle tulevista voimaloista riippuu kaavoitettujen alueiden täyttymisestä. Tähän vaikuttavat tietysti halukkuus ja raha.  

Tuulivoimalat saavat valtion taholta kannustusta syöttötariffin muodossa. Syöttötariffi antaa tuulivoimalla tuotetulle sähkölle takuuhinnan. Syöttötariffi järjestelmässä on 2500 MW kiintiö. Tämän määrän täytyessä ei uusia kohteita oteta enää mukaan. Tällä hetkellä kiintiö on täynnä, joskin energiavirasto ottaa vielä uusia varaushakemuksia vastaan siltä varalta, että jo varattuja kiintiöitä ei täytetäkään. Vapautuva varaus siirtyy jonossa seuraavalle. Kun syöttötariffi on täynnä, investointi-innokkuus tuulivoimaloihin voi hetkeksi hiipua. Ilmajoella voi kuitenkin olla tuulivoimakaavansa johdosta etulyöntiasema uusien investoijien houkuttelemisessa, kun investoijille on osoittaa suoraan sopiva jo kaavoitettu alue. 

Tietoa energiaviraston sivuilta.

VTT:n tuulivoimatilastot.