Kunnat toimivat kestävän kehityksen asialla

Kuntien henkilöstöä kouluttamalla voidaan saada säästöjä.

Kestävä kunnissa (Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kuortane, Kurikka, Lapua, Seinäjoki) on vuoden alusta toimineet kuntakohtaiset energiasäästötiimit. Tiimit ovat selvittäneet verkkokyselyn avulla kunnissa jo tehtäviä kestävän kehityksen toimia, kunnan esimiesten asenteita, sekä vielä tarvittavia toimia. Verkkokyselystä saatuja vastauksia on tämän uutiskirjeen kuvina.

Seinäjoen seudun ilmastotyön historia pähkinän kuoressa

Useimmissa työyksiköissä Seinäjoen seudulla kierrätetään.

Seinäjoen seudun kunnat päättivät kuntien yhteisen ilmastostrategiaprosessin käynnistämisestä vuonna 2009. Taustamateriaali strategian laatimista varten kerättiin Seinäjoen kaupungin koordinoimassa esiselvityshankkeessa.

Ilmastostrategiahankkeen valmistelu aloitettiin kuntien rahoituksella vuonna 2010. Lapuan kaupunki toimi hankkeessa koordinaattorina ja Thermopolis Oy osatoteuttajana. Hanke sai rahoitusta Länsi-Suomen EAKR- ohjelmasta (Euroopan Aluekehitysrahasto). Lopputuloksena syntyi Seinäjoen seudun ilmastostrategia, jonka osallistuneet kunnat ovat hyväksyneet.

Kunnassa voidaan säästää valoja sammuttamalla.

Alavuden, Kurikan, Lapuan ja Seinäjoen kaupungit, sekä Ilmajoen, Jalasjärven ja Kuortaneen kunnat halusivat jatkaa yhteistyötä ilmastotyön saralla. Tarkoituksena oli viedä ilmastostrategiassa asetetut tavoitteet käytäntöön. Tätä toteuttamaan aloitettiin Kestävä Seinäjoen seutu -hanke. Tämän toteuttamiseen saatiin myös rahoitusta Länsi-Suomen EAKR-ohjelmasta. EAKR-rahoitus päättyi vuoden 2014 loppuun. 

Yhteistä ilmastotyötä jatketaan Kestävä -työnimellä kuntien omalla rahoituksella. Tarkoituksena on, että ilmastotyöstä tule osa kuntien, kuntien työntekijöiden ja kuntalaisten jokapäiväistä toimintaa.  

Ilmastotyö perustuu työryhmätoiminnalle

Suurin osa kyselyn vastaajista oli sitä mieltä, että energiansäästö kuuluu kaikille.

Alusta lähtien Seinäjoen seudun kuntien ilmastotyö on perustunut työryhmien toiminnalle ja kunnissa työskentelevien yhteistyölle. Ilmastostrategiaa luotaessa työryhmiä oli 9 kappaletta. Työryhmissä oli edustettuna kuntien eri toimialoja, sekä sidosryhmiä. Työryhmät toimivat yli kuntarajojen.

Nyt työryhmien lukumäärä on vähennetty ja jokaisessa kunnassa on perustettu omat energiansäästötiimit, joiden avulla ilmastotyölle pyritään löytämään sija kuntien normaalissa toiminnassa. Tiimit koostuvat kunnan eri hallintokeskusten edustajista. Niiden tarkoituksena on kestävän kehityksen ja energiansäästön lisäksi helpottaa kuntien sisäistä viestinkulkua. 

Kunnissa tehdään jo 

 

 

Kunnissa on halukkuutta kehittämiselle.

Ensitöikseen energiansäästötiimit päättivät selvittää kyselyn avulla kunnassa jo toteutettavia kestävän kehityksen toimia, löytää pääepäkohdat kunnan toiminnassa, sekä kartoittaa asenteita. Tätä tarkoitusta varten kuhunkin kuntaan lähetettiin verkkokysely lähiesimiehille. Kysely toimitettiin työyksiköiden esimiehille sähköpostilla ja joissakin tapauksissa paperilla kevään ja alkusyksyn aikana. Vastausprosentti vaihteli kunnittain 15-25 % välillä. 

Kaikista kunnista nousi esille asioita, joita tehdään jo nyt hyvin. Yhtenä esimerkkinä tästä on tässäkin uutiskirjeessä käsitelty Kurikan koulutoimen kestävän kehityksen toimintaohjelma lukuvuosille 2012-2016.  Energiasäästötiimin ja verkkokyselyn avulla jo vuodesta 2012 lähtien toiminnassa oleva ohjelma tuli kunnassa laajempaan tietoisuuteen. 

Parantamisen varaakin löytyi kyselyn perusteella paljon. Kaikissa kunnissa toivottiin käytännön läheistä koulutusta ja ohjeistusta energiansäästöön, jätteiden vähentämiseen ja kestävän kehityksen käytännön toimiin. Myös ihan konkreettisia toivomuksia esitettiin. Näitä olivat esimerkiksi ovien ja ikkunoiden vaihtoa tai tiivisteiden parantamista yms. 

Asenteista kysely paljasti, että suurin osa kunnissa toimivista esimiehistä pitävät energiansäästöä jokaisen tehtävänä. Myös halua kehittämiseen löytyy. Tältä pohjalta on jokaisen energiansäästötiimin hyvä lähteä suunnittelemaan omaa toimintaansa.