Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2014

Kiitämme kuluneesta hankevuodesta sekä toivotamme Seinäjoen seudun kuntien henkilöstölle, päättäjille, asukkaille sekä muille yhteistyökumppaneille

RAUHALLISTA JOULUA JA 
ONNELLISTA UUTTA VUOTTA 2014!

Kestävän kehityksen mukaisia vinkkejä jouluun löydät Kuluttajien energianeuvonta-hankkeen (Etelä-Pohjanmaa) joulukalenterista, joka on pyörinyt Thermopolis Oy:n Facebook-sivuilla joulukuun ajan. Kurkista kalenteriin.

Kestävä Seinäjoen seutu - hankkeen projektiryhmä

Mirva  Korpi, Lapuan kaupunki,
Pirjo Korhonen, Seinäjoen kaupunki,
Jukka Kotola, Alavuden kaupunki, Kuortaneen kunta
Sari Paananen, Ilmajoen kunta
Jutta Lillberg-Puskala, Jalasjärven kunta
Miia Veikkolainen, Kurikan kaupunki
Mika Yli-Petäys, Thermopolis Oy
Johanna Hanhila, Thermopolis Oy

"Ympäristövastuullisuus ja liiketoiminnan kehittäminen kulkevat käsi kädessä”

Tätä mieltä on ainakin Kauhavan Kaukolämpö Oy:n toimitusjohtaja Ari-Matti Mattila. Yritys laajentaa lämpöverkkoa Kauhavan kanta-alueella sekä rakennuttaa uutta lämpölaitosta Ylihärmään. Uusi lämmöntuotantoyksikkö tukee yli 30 vuotta vanhaa voimalaitosta.

Uudessa yksikössä teknologiaa on yhdistetty uudella tavalla. Tämä mahdollistaa tuoreenkin raaka-aineen polttamisen riittävän korkealla hyötysuhteella. Lämmön talteenoton ja savukaasujen pesujärjestelmän ansiosta vesihöyryynkin varastoitunut energia saadaan hyötykäyttöön. Lisäksi energiaa pystytään tuottamaan jopa 30 % pienemmällä määrällä polttoainetta perinteiseen lämmöntuotantoon verrattuna.

- Näillä ratkaisuilla pystymme tarjoamaan edullista ja ekologista kaukolämpöä asiakkaillemme nyt ja tulevaisuudessa, Mattila toteaa. 

Lähienergiaa metsästä

 

Ari-Matti Mattila hyödyn-
täisi paikallisia, uusiutuvia luon-
nonvaroja energiantuotannossa.
Kuva: Jarmo Vainionpää

Yrityksessä toivotaan, että uuden lämmöntuotantoyksikön tarvitsema polttoaine löydetään lähialueiden metsistä.

- Haluamme hyödyntää puuperäistä polttoainetta monissa eri muodoissa. Ylihärmässä poltetaan haketta. Turpeenkin energiakäyttö on mahdollista, mutta taloudellisesti haastavaa. Öljyn polttoainekäytöstä luovumme jossakin vaiheessa kokonaan, Mattila kertoo.

Puun energiakäyttö sekä Ylihärmässä käyttöön otettava teknologia mahdollistavat mahdollisimman lyhyen toimitusketjun, joka hyödyttää sekä kaukolämmön ostajia että kaikkia toimitusketjun osapuolia.

Mattila uskoo uuden lämmöntuotantoyksikön kannattavuuteen. – Kun raaka-aine poltetaan tuoreena, puussa oleva alkoholi voidaan hyödyntää energiantuotannossa. Energiapuun varastohävikkiä ei synny, kun puu toimitetaan kannolta kattilaan. Lyhyt toimitusketju sekä lähienergian hyödyntäminen vähentävät lämmöntuotannosta syntyviä ympäristövaikutuksia.

Teknologia soveltuu käytettäväksi 3 MW:n ja suuremmissa tuotantoyksiköissä.

Uusia liiketoimintamahdollisuuksia alueen yrittäjille 

 

Rakennustyöt olivat jo hyvällä mallilla 16.12.2013.

Ylihärmän lämpölaitoksen toimittaa satakuntalainen ABC-Biopower Oy yhteistyökumppaniensa kanssa.

- Perustustyöt tehtiin syyskuussa. Laitoksen koekäyttö aloitetaan tammikuussa 2014 ja työ luovutetaan tilaajalle näillä näkymin helmikuussa, urakasta vastaava Jouni Kanerva kertoo.

Mikäli lämmöntarve alueella muuttuu, mobiiliratkaisuna toimiva lämpölaitos ja polttoainevarasto ovat helposti siirrettävissä muualle.

Rakennusurakassa, lämpölaitoksen valvonnassa ja huollossa käytetään paikallisia yhteistyökumppaneita.

Mattila ja Kanerva kannustavat käyttämään lähienergian ympärille syntyvät liiketoimintamahdollisuudet.

- Paikallisesti tuotettujen biopolttoaineiden käyttö hyödyttää niin alueen yrittäjiä, kuntaa, energiayhtiötä kuin kaukolämmön ostajia. Kun toimitusketju on kannolta kattilaan, puun myyjä ja toimitusketjuun osallistuvat yrittäjät saavat rahansa nopeammin useita välivaiheita sisältävään toimitusketjuun verrattuna. Kaukolämmön ostajalle tehokas tuotantoprosessi näyttäytyy edullisena hintana.

Energiatuki auttaa investoinneissa

Työ- ja elinkeinoministeriö voi myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille energiatukea ilmasto- ja ympäristömyönteisiin investointi- ja selvityshankkeisiin. Tukea haetaan ELY-keskuksen kautta.

Kauhavan Kaukolämpö hyödynsi tukimahdollisuutta Ylihärmän tuotantoyksikön rakentamisessa. Ilman valtion tukea investointihankkeen toteuttaminen ei olisi Mattilan mukaan ollut mahdollista.

Tukimahdollisuudet ovat Mattilalle tuttuja myös aikaisemmista työtehtävistä. – Pitää vain malttaa vastata niihin kysymyksiin, mitä kysytään, toimitusjohtaja naurahtaa kysymykseeni hakuprosessin byrokraattisuudesta.

- Erilaiset investointituet ovat käyttökelpoinen työkalu yritykselle silloin, kun käsittelyajat pysyvät kohtuullisina. Toimintaympäristössä tapahtuu koko ajan yritysten toimintaan vaikuttavia muutoksia ja niihin on kyettävä reagoimaan lyhyelläkin aikajänteellä, Mattila päättää.

Katso myös:

• kuvasarja lämpölaitoksen rakennusprojektista
• Energiatuki (tem.fi)

Teksti: Krista Laurila
Kuvat: Jarmo Vainionpää, ABC-Biopower Oy

”Tarkoituksena löytää edullisin tapa tuottaa energiaa”

Energia-asiat kiinnostavat Ahti Latvalaa myös vapaa-ajalla. Kotitalon energiankulutusta on seurattu normaalia tarkemmin lähemmäs kaksi vuotta.

Latvalan vuonna 1992 rakennettu omakotitalo lämpiää pääasiassa öljyllä. – Ainoastaa talven kylmimmät kuukaudet lämmitämme enimmäkseen puulla, Latvala kertoo.

Motiivi energiankulutuksen tarkkaan seurantaan ja lämmitysjärjestelmien vertailuun heräsi, kun perheessä heräsi epäilys rakennusvaiheessa asennetun 1000 litran vesivaraajan rikkoutumisesta. Latvala ottikin käyttöön mittarointijärjestelmän, jolla seurataan lämmitysjärjestelmässä kulkevan veden lämpötiloja ja energiankulutusta.

– Siinä yhteydessä taloon asennettiin myös uusi 600 litran varaaja käyttövedelle ja lämmitykseen. Tosin tämän jälkeen vanhakin on toiminut moitteettomasti, Latvala naurahtaa.

Mittaroinnin tarkoituksena on löytää edullisin tapa tuottaa energiaa. Latvala uskoo, että uudeksi lämmitysjärjestelmäksi valikoituu joko maalämpö tai ilma-vesilämpöpumppu. – Nyt näyttää siltä, että ratkaisevaksi tekijäksi muodostuu kesäajan energiantarve ja sen ratkaiseminen sekä talouden että ympäristön kannalta järkevimmällä tavalla.

Latvalassa kokeillaan myös LED-valaistusta pihapiirissä. Energiansäästölamput ovat käytössä sisätiloissa. – Valaistukseen olen tyytyväinen, mutta lupaus 8000-10 000 käyttötunnista ei ole ainakaan meillä toteutunut. Toivonkin, että LED-tekniikka muuttuisi hinta-laatusuhteeltaan kilpailukykyiseksi vaihtoehdoksi jonkun vuoden sisällä. Sille olisi kysyntää niin työssä kuin kotiolosuhteissa.

Kysyn, että mikä innostaa teknistä johtajaa paneutumaan moiseen myös vapaa-ajalla. – Onhan se terve merkki, että energiankulutustietoja seurataan. Sen verran isosta kuluerästä kumminkin on kysymys, Latvala päättää.

Teksti ja kuva: Krista Laurila

Etelä-Pohjanmaa hyötyy puurakentamisesta

Meillä Suomessa metsät kasvattavat yli 100 miljoonaa kuutiometriä puuta vuosittain. Tästä määrästä hyödynnämme noin 55 miljoonaa kuutiometriä. Puu on uusiutuva ja kotimainen luonnonmateriaali, jota voitaisiin käyttää kestävästi vuositasolla 75 miljoonaa kuutiometriä. Tässä yhteydessä on myös hyvä muistaa, että siellä missä metsiä käytetään, ne myös hoidetaan hyvin.

Puuta meillä siis riittää ja yksi keino hyödyntää kotimaisen puun mahdollisuuksia on puurakentaminen. Puurakentaminen on maailmalla yleistä ja nyt myös Suomessa kovassa nosteessa. Suomella on omat kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteet, joihin on pyrittävä. Yltääksemme näihin tavoitteisiin on suuren mittaluokan puurakentamista lisättävä.

Imatralle rakennetaan Pohjoismaiden suurinta hirsihotellia.
Kuvassa hotellityömaa huhtikuussa 2013.

Noin 40 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä ja energiankulutuksesta aiheutuu rakentamisesta ja asumisesta. Asumisesta johtuvat päästöt ovat enemmän käyttäjästä kiinni, mutta rakentamisesta aiheutuviin päästöihin voidaan puun käytöllä vaikuttaa.

Yhä enemmän rakentamisessa tulee esille elinkaariajattelu. Sen kolme tekijää ovat: materiaalin valmistukseen kuluva energia, käytönaikainen energia ja materiaalin kierrätys ja loppusijoitus. Puun edut elinkaariajattelussa tulevat esille ketjun alku- ja loppupäässä.

Puu on uusiutuvana rakennusmateriaalina ympäristöystävällisyydeltään ylivoimainen, sillä se vaikuttaa negatiivisesti hiilidioksiditaseeseen. Puu sitoo kasvaessaan ilman hiilidioksidia itseensä. Kun puuta käytetään, se vähentää myös muiden rakennusmateriaalien valmistuksessa syntyviä hiilidioksidipäästöjä.

Valtioneuvoston kesäkuussa tehdyn periaatepäätöksen mukaan julkisissa hankinnoissa tulee edistää kestäviä ympäristö- ja energiaratkaisujen käyttöönottoa myös rakentamisessa. Valtio ja kunnat toimivat jatkossakin rakentamisen suunnannäyttäjinä. Hinnaltaan ja teknisiltä ominaisuuksiltaan puurakentaminen on kilpailukykyistä rakennuksen koosta riippumatta.

Helsingin Yliopiston Ruralia-instituutin tekemän tutkimuksen mukaan puurakentamisella on selviä aluetaloudellisia hyötyjä. Riippuen raaka-aineketjun omavaraisuudesta, yhden euron kerroinvaikutus alueelle esimerkiksi julkisessa rakentamisessa on 1,7 – 2,7. Puun käyttö rakentamisessa lisää kotimaisten tuotantopanosten käyttöä ja talous- ja työllisyysvaikutukset kohdistuvat tasaisemmin eri puolille Suomea.

Etelä-Pohjanmaalla on paljon erilaista puualan yritystoimintaa ja puurakentamisen osaamista. Meillä on erikokoisia rakennusliikkeitä, elementtitehtaita, suunnittelijoita, hirsitalovalmistajia, sahoja ja puun jatkojalostusosaamista. Mahdollisuuksia alueellamme on vaikka mihin, mutta se vaatii eri toimijoiden yhteistyötä ja vanhojen käytäntöjen muuttamista.



Heikki Punkari
Puurakentamisen asiamies
Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut
heikki.punkari(at)metsakeskus.fi

Teksti: Heikki Punkari
Kuva: Yrjö Ylkänen

Mitä tapahtui EnergiaStartin jälkeen?

Myös K9-neuvottelukunta otti EnergiaStartin.

Yli 300 Seinäjoen seudun kuntien työntekijää ja päättäjää on osallistunut syyskauden aikana Kestävä Seinäjoen seutu – hankkeen toteuttamaan EnergiaStarttiin. 

Hyväntuulisessa aamupalatilaisuudessa on pohdittu muun muassa draaman keinoin, miten kuntien työntekijät voivat säästää selvää rahaa ja ympäristöä samalla kertaa.

Lapua, Alavus, Kuortane, Kurikka ja Ilmajoki ottivat energiastartin syksyn aikana. Jalasjärven ja Seinäjoen tilaisuudet järjestetään kevätkaudella 2014. 

– Olihan se herättelevä ja kohti käydä keskustelunavaus näihin teemoihin, Lapuan kaupungin tekninen johtaja Ahti Latvala naurahtaa.

Energiakulut kuriin kunnan kiinteistöissä

Lapualla halutaan turhasta energiankäytöstä
eroon, tekninen johtaja Ahti Latvala kertoo.

Lapuan kaupungin johto tarttui EnergiaStartti-tilaisuudessa esillä olleisiin säästömahdollisuuksiin.

- Käsittelimme kunnan omistamien kiinteistöjen energiankulutustiedot vuodelta 2012 normaalia tarkemmin ja arvioimme niihin sisältyvän todellisen säästöpotentiaalin valtakunnalliseen tilastoaineistoon vertaillen. Halusimme muodostaa realistisen näkemyksen siitä, kuinka suuret säästöt voidaan todellisuudessa saavuttaa pelkästään kiinteistöjen käyttötottumuksia muuttamalla, Latvala analysoi.

Asiantuntijapuna toimineen Thermopolis Oy:n edustajat arvioivat, että vuosittainen säästöpotentiaali on noin 140 000 euroa. Vuoden 2014 säästötavoite asetettiin 70 000 euroon. Säästötavoitteita kohdistettiin erityisesti kiinteistöihin, joiden energiankulutuksessa on yli 5 %:n poikkeama valtakunnallisiin lukuihin verrattuna.

- Meidän omistamistamme kiinteistöissä suurin energiansäästöpotentiaali on isoilla kouluilla sekä Taidemuseolla, jossa energiankulutusta kasvattaa järjestelmä, joka huolehtii museon tilojen kosteustasapainosta.

Energiakuluja karsitaan muissakin kiinteistöissä, mutta säästötavoitteet on asetettu pienemmiksi.

Latvalan mukaan aloitus tehtiin tarkoituksella varoen. - Kulutustiedot eivät olleet kaikilta osin vertailtavissa. Halusimme myös varmistaa, että tavoitteet ovat saavutettavissa. Tavoitteemme luonnollisesti on, että turha energiankäyttö vähenee ja poistuu jossakin vaiheessa kokonaan..

Yhteistä tahtotilaa energiakulujen karsimiseen on vahvistettu kaupungin johdon ja henkilöstöjärjestöjen välisissä keskusteluissa.

Kaikki osallistuvat

Säästötavoitteet on kirjattu palvelukeskuksittain vuoden 2014 talousarvioon. Suurin säästövastuu on sivistyskeskuksella, jonka käytössä on suurin kiinteistömassa.

Teknisessä keskuksessa energiansäästötavoitteiden saavuttamiseen tähtääviä toimenpiteitä suunnitellaan. – Ainakin erilaiset tietotekniset laitteet sammutetaan silloin, kun niitä ei oikeasti käytetä, Latvala summaa ensimmäisen ideapalaverin ajatuksia.

Henkilöstö esittää parhaat kehittämisideat 

Alavuden kaupungin ja Kuortaneen kunnan ympäristöpäällikkö Jukka Kotola kiittelee henkilöstön suhtautumista energiakulujen pienentämiseen. - On ollut mukava huomata, että laitosmiehet suhtautuvat energiankulujen pienentämiseen kunnianhimoisesti. He havaitsevat päivittäin kiinteistöjen kuntoon ja käyttötottumuksiin liittyviä epäkohtia, joihin heillä on kanttia myös puuttua ja esittää parannusehdotuksia.

- Kuortaneen kunnan omistamista kiinteistöistä suurin energiasyöppö on vanhainkoti Kuismankartano, jossa toimii myös keskuskeittiö. Vanhainkodin henkilöstö esitti tilaisuuden jälkeen hyviä kehittämisehdotuksia energiakulujen pienentämiseksi, jotka on välitetty edelleen teknisen osaston henkilöstölle toimenpiteitä varten, Kotola kiittelee.

Kuortaneella ideoitiin myös Energiasyöppö- ja Energiapihi-tarrat, joiden avulla kiinteistöjen kunnossapitohenkilöt voivat muistuttaa käyttäjiä asianmukaisista energiankäyttötottumuksista. Tarrat toteutetaan kaikkien Seinäjoen seudun kuntien käyttöön.

Haluatko, että organisaatiosi ottaa EnergiaStartin?

Ota yhteyttä: info(at)kestavaseinajoenseutu.fi

Teksti: Krista Laurila
Kuvat: Johanna Hanhila ja Krista Laurila

Agroteknologia tekee maataloudesta ympäristöystävällisempää

Hajunpoistoarvot kiinnostavat MTT:n tutkijoita.

Seison maatilan pihamaalla komian kaupungin laitamilla. Tilalla kasvaa vajaa tuhat sikaa. Hajuhaitat eivät häiritse edes maatilan energiaratkaisuihin ensimmäistä kertaa tutustuvaa toimittajaummikkoa.

Seinäjokisen Sami Eerolan esimerkki kannustaa. Innovatiivisen isännän ja yritysten välisenä yhteistyönä kehitetään ekologisesti kestäviä tuotteita, joille on kysyntää myös kansainvälisillä markkinoilla.

Eerolan sikala lämpiää maasta ja lietekuilusta lämpöpumpputekniikalla talteen otetulla energialla.

Kun lietekuilu jäähtyy, ammoniakin määrä ilmassa pienenee merkittävästi. Sian lietelannasta hajut vähenevät kymmenesosaan jäähdytyksen ansiosta. Naudan liete lakkaa haisemasta lähes kokonaan.

- Tämä parantaa sekä eläinten hyvinvointia että hoitajan työoloja, Eerola toteaa. Tilalla säännöllisesti vierailevilta tulee hajuhaittojen vähenemisestä kiitosta.
 
Maatilan hajujen leviämisestä ympäristöön tiedetään tulevaisuudessa enemmän, kun MTT:n tutkimus kotieläintuotannon vaikutuksista kaupungin vaihettumisvyöhykkeellä valmistuu. Eerolan tila on yksi tutkimuskohteista.

Ympäristöystävällistä, mutta kannattavaa

Etelä-pohjalaisten yritysten, Pellon Group ja Lämpöässä Oy:n toimittama järjestelmä otettiin käyttöön keväällä 2012 sikalan laajennuksen yhteydessä.

– Uusi teknologia auttaa saavuttamaan ympäristöluvan mukaiset vaatimukset. Energiakulujen pieneneminen lisää toiminnan kannattavuutta ja vähentyneet kasvihuonekaasupäästöt tekevät toiminnasta aiempaa ympäristöystävällisempää, Eerola kannustaa investointeja harkitsevia.

Sikalassa on myös lannan fraktiointilaitteisto, joka erittelee kiintoaineksen ja fosforin. Hajuhaitat häviävät biologisessa prosessissa lähes kokonaan ja jatkokäsittelystä tulee helpompaa.

Laitteiston kehitystyö Pellon Groupin kanssa jatkuu edelleen, mutta maatilayrittäjä on saanut työstä jo tunnustusta.

Huoleton systeemi

Keski-Nurmontien varressa ei tuhlata turhaan energiaan,
Sami Eerola kehuu naapurienkin energiaratkaisuja.

Eerola kiittelee lämpöjärjestelmän huolettomuutta.
 
– Teknologiaa piisaa, mutta järjestelmiä oppii käyttämään. Varajärjestelmänä toimiva öljykattila piti käynnistää viime talvena vain kerran, kun tyhjä sikala lämmitettiin 21 asteeseen possuja varten. 

- Mikäli lämpöjärjestelmässä syntyy virhetilanne, järjestelmä lähettää automaattisesti ilmoituksen matkapuhelimeen, Eerola päättää.

Teksti: Krista Laurila
Kuvat: Sami Eerola ja Krista Laurila

Jokainen viikko voi olla energiansäästöviikko

Energiansäästöviikko on vuosittain viikolla 41 toistuva kampanja, jonka aikana kiinnitetään huomiota energiansäästöön sekä tottumuksiin käyttää energiaa.

Teemakampanjan tarkoituksena on tuoda energiansäästökeinoja osaksi arkea niin, että niistä tulisi itsestäänselvyyksiä jokaiselle.

Kampanja on tältä vuodelta ohi, mutta energiaviisas arki jatkuu.

Seinäjoen seudun kunnat ovat liittyneet energiatehokkuussopimuksiin ja tehneet samalla päätöksen vähentää energiankulutustaan vuoteen 2016 mennessä. Vähennystavoite Seinäjoella on 10 % ja Alavudella, Ilmajoella, Jalasjärvellä, Kuortaneella, Kurikassa ja Lapualla 9 %.

Säästövinkkejä, hyviä käytäntöjä ja onnistumisen kokemuksia on tarjolla myös kampanjaviikon jälkeen. Tutustu muun muassa seuraaviin lähteisiin:

• eneuvonta.fi -energianeuvonnan valtakunnallinen verkkoportaali
• energiansaastoviikko.fi - kampanjan www-sivut
• Energiansäästöviikko Facebookissa 
• Thermopolis Oy:n www-sivut
• Thermopolis Oy:n Facebook-sivut

Jos toivot saavasi neuvoja energia-asioihin, ota yhteyttä Etelä-Pohjanmaan alueelliseen energianeuvojaan energianeuvonta@thermopolis.fi. Neuvonta on puolueetonta ja ilmaista.

Teksti: Johanna Hanhila