perjantai 4. joulukuuta 2015

KESTÄVÄ -uutisia



Energiansäästötiimit toimivat


Kuntien energiansäästötiimien toimintasuunnitelmien valmistelu on käynnissä. Toimintasuunnitelmat valmistunevat alkuvuodesta. Toimenpiteisiin on jo ryhdytty!

Kuortaneen ideakilpailu on käynnissä


Kuortaneen kunnassa on käynnissä energian- ja materiaalinsäästöideakilpailu henkilöstölle. Kestävä –hanke ottaa vastauksia vastaan vuoden loppuun saakka. Tammikuussa selviää, kuka on voittaja!

Pikkuusen paree Joulukalenteri


Thermopolis Oy:n pikkuusen paree joulukalenteri on käynnissä! Käythän tutustumassa luukkuihin: https://www.facebook.com/Thermopolisfi




Lakeuden Etapin uutisia

Tuikkujahti

Lakeuden Etappi järjestää toimialueensa kunnissa (Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kihniö, Kuortane, Kurikka, Lapua, Seinäjoki ja Ähtäri) Tuikkujahdin. Jahti on alkanut 1.11.2015 ja se on tarkoitettu kaikille peruskoulun 0.-9. luokkalaisille. Kilpailussa kerätään käytettyjen tuikkukynttilöiden alumiinikuoria. Kisan voittaa luokka, joka kerää eniten tuikkukuoria oppilasta kohden.



Neuvonta-auto

Biojätteen erilliskeräys laajeni lokakuusta lahtien koskemaan myös vähintään viiden huoneiston taloyhtiöitä. Lakeuden Etapin neuvonta-auto vierailee taloyhtiöissä. Tervetuloa autolle nauttimaan mehua ja keksejä sekä juttelemaan aiheesta Etapin väen kanssa.


Tähteitä nolla!

Lakeuden Etappi haastoi ala-asteiden oppilaat vähentämään lautaselle jäävän ruuan määrää Euroopan jätteen vähentämisen viikolla ma 23.11 – pe 27.11.2015. Kilpailussa punnittiin koulun ruokalassa roskiin heitettävää ruokaa. Haasteeseen tarttui kaikkiaan 47 koulua. Voittajia ovat ne koulut, joissa muodostuu vähiten biojätettä oppilasta kohden. Voittajia olivat:

Inhankosken Koulu, Ähtäri, Nopankylän koulu, Ilmajoki, Kärjen koulu, Seinäjoki ja Kitinojan koulu, Seinäjoki


Onnea voittajille!

Näkökulmia ilmastomatkalta 29.-30.9.2015

 KESTÄVÄ -hanke haastatteli ilmastomatkalaisia. Tutustu ja lähde sinäkin mukaan ensi kerralla!



Nimi Martti Ranta
Paikkakunta Kuortane
Työtehtävä Tekninen johtaja

Mikä sai sinut lähtemään ilmastomatkalle?
”Uteliaisuus. Ennennäkemättömän suuri investointihanke Äänekoskelle, Biotuotelaitos, houkutteli lähtemään katsomaan paikan päälle mistä kaikesta on kyse. Välillä on hyvä lähteä katsomaan, kuinka asioista ajatellaan ja niitä tehdään muualla.” toteaa Ranta.
Mikä oli matkan mielenkiintoisin kohde?
”Uusi biotuotelaitos Äänekoskella ja Vanha Kankaan paperitehtaan alue Jyväkylässä.”
Miten Seinäjoen seudulla/ omassa kunnassasi voitaisiin hyödyntää oppimiamme asioita?
”Kaikkia vanhoja toimintatapoja voidaan kehittää ja tarkastella kriittisesti; miksi asioita tehdään juuri vanhoilla tavoilla? Voidaanko ottaa käyttöön ennakkoluulottomasti uudet ja jo muualla hyväksi havaitut toimintatavat?” pohtii Ranta.


Terveiset/toiveet kunnan energiansäästötiimille:
”Viedään rohkeasti eteenpäin omassa organisaatiossamme niitä toimenpiteitä, joilla säästämme energiaa. Samalla voimme jatkuvasti ideoida uusia keinoja energiansäästöön ja tuoda ne tiimille julki.”
Muut terveiset Kestävä uutiskirjeen lukijoille:
”Jokainen voi omalla toiminnallaan vaikuttaa siihen, kuinka paljon energiaa kulutamme. Voisimme aloittaa siitä, että sammutamme valot huoneesta, joissa emme ole ja ottamalla ruokaa lautaselle sen verran, minkä syömme.” 


Nimi: Johanna Reinilä ja Salme Hautala
Paikkakunta: llmajoki
Tehtävä kunnassa: Ilmajoen kunnan valtuuston ja hallituksen jäsenet


Mikä sai sinut lähtemään ilmastomatkalle?
Salme: ”Osallistuin viime vuonna ilmastomatkalle. Matka oli mukava ja kohteet mielenkiintoisia.”
Johanna: ”Kuulin mm. Salmelta, että viime vuoden matka oli ollut hyvä. Myös matkan asiasisällön erilaisuus kiinnosti.”
Mikä oli matkan mielenkiintoisin kohde?
Salme: ”Jyväskylän Kankaan alue oli mielenkiintoisin, mutta myös Jyväskylän kaupungin valaistuksen uusimisesta oli kiinnostavaa kuulla. Aiheet saivat pohtimaan, onko omassa kunnassa tehty kaikki tarvittavat toimenpiteet säästöjen saamiseksi.”
Johanna: ”Myös minun mielestäni Kankaan alue oli mielenkiintoisin. Matka oli kokonaisuudessaan kiinnostava.”



Miten Seinäjoen seudulla/ omassa kunnassasi voitaisiin hyödyntää oppimiamme asioita?
”Kuntapuolella ainakin valaistukseen on hyvä kiinnittää huomiota. Resurssiviisaus taas on aiheena varsin laaja. Mahdolliset parannuskohteet olisi tärkeää löytää. Resurssitehokkuudella voidaan lisätä alueen yrittäjyyttä ja yrittäjien kilpailukykyä. Etelä-Pohjanmaalla ja Ilmajoella on paljon pk-yrityksiä ja niihin on panostettava.” Naiset pohtivat yhdessä.
Terveiset/toiveet kunnan energiansäästötiimille:
Salme ja Johanna painottavat koulujen lämmitysmuotoja. Olisiko esimerkiksi maalämpö sopiva ratkaisu haja-asutusalueen kouluihin Ilmajoella?
Muut terveiset Kestävä uutiskirjeen lukijoille:
”Säästömahdollisuuksia on paljon: Korvat ja silmät auki! Otetaan vinkeistä vaari!” naiset kiteyttivät.



Nimi  Juha Lemponen
Paikkakunta Lapua
Työtehtävä Lapuan yrittäjät ry:n puheenjohtaja, Lämpöässä Oy:n kotimaan myyntijohtaja, Lemcons Oy:n toimitusjohtaja


Mikä sai sinut lähtemään ilmastomatkalle?
”Lapuan kaupungin elinkeinojohtaja Jouko Vuolle pyysi osallistumaan matkalle. Verkostoituminen on tärkeää ja on hyvä nähdä, miten isot investoinnit ja energiansäästöt vaikuttavat kuntatalouteen. Matkailu avartaa.” Lemponen vastaa.
Mikä oli matkan mielenkiintoisin kohde?
”Mielenkiintoisin kohde oli Äänekosken Metsä Fibren esittely. Tällaisen hankkeen vaikutuksista on hienoa kuulla.” Lemponen toteaa. ”Myös Jyväskylän kaupungin Kankaan alue oli mielenkiintoinen ajatellen esimerkiksi omaa kotikaupunkia Lapuaa. Samantyyppistä suunnittelua ja toteutustapaa voisi hyödyntää sielläkin. Illanistujaisillakin on oma tärkeä merkityksensä.” 



Miten Seinäjoen seudulla/ omassa kunnassasi voitaisiin hyödyntää oppimiamme asioita?
”Ison rakennushankkeen tai kärkihankkeen saaminen paikkakunnalle lisää muuta pienyrittäjyyttä ja kasvattaa työllisyyttä.” Lemponen pohtii. ”Esimerkiksi Lapuan keskustan kehittämishankkeessa pohditaan, miten voidaan turvata kaupungin keskusalueen elinvoimaisuus. ”
Terveiset/toiveet kunnan energiansäästötiimille:
”Äänekoskella oli uusiutuvan energian kuntakatselmuksen yhteydessä kunnan energiatase. Sellainen olisi omassa kunnassakin yrittäjien näkökulmasta myynnin ja markkinoinnin kannalta tärkeä. Energiatase auttaisi ymmärtämään hyödynnettävissä olevan potentiaalin ja löytämään esimerkiksi mahdollisia saneerauskohteita.  Tutkimuksia ja tilastoja on olemassa paljon, mutta niiden tulosten konkretisointiin täytyy saada yritykset mukaan.”
Muut terveiset Kestävä uutiskirjeen lukijoille:
”Asioille voidaan oikeasti tehdä jotain. Vaihtoehtoja, mitä yritysmaailmassa toteutetaan joka tapauksessa, on jo paljon olemassa. Pyytäkää rohkeasti tarjouksia esimerkiksi lämmitysjärjestelmien eri vaihtoehdoista!” Lemponen vakuuttaa.

 

Kuortanelainen kauppapaikka Kuurna - eloisan keskustan ytimessä



On lokakuinen iltapäivä, kun KESTÄVÄn toimittaja astelee Kuortaneen kunnanvirastolle. Kuhina käy aulassa, parin tunnin kuluttua alkavan tonttipäivän järjestelyt ovat käynnissä. Kunnan elinkeinojohtaja Jyri Saranpäällä ja kiinteistöpäällikkö Arto Ojalalla liikenee kuitenkin pieni hetki toimittajan kysymyksille. Keskustelun aiheena on, miten Kuortaneella päädyttiin luomaan uusi ostoskeskustyyppinen kauppapaikka ja miten uuden uutukaisen kauppapaikka Kuurnan avaaminen on vaikuttanut keskustan kuhinaan. Toiminta on keskustan kehittämistä parhaimmillaan. Kauppapaikka Kuurnan yritykset avasivat ovensa asiakkailleen juhannusviikolla. Kauppapaikan avajaisia vietettiin 30.8.2015.


 Kuva 1. Kuurnan sisäänkäynti

Kunnan viranhaltijoiden ja valtuuston ketterällä toiminnalla päästiin tavoitteeseen


Etelä-Pohjanmaan Osuuskaupan rakentaessa uutta myymälää keskustan laidalle pelättiin, että keskustan paraatipaikalla sijaitseva 1960-luvulla rakennettu kiinteistö jää tyhjilleen. Riskinä oli että kiinteistö siirtyy sellaisiin käsiin, jonka toiminta ei sovellu keskeiselle paikalle. Kuortaneen kunta osti kiinteistön tarkoituksenaan kehittää hyviä tiloja alueen yrityksille. ”Näin vältettiin vaara myös keskustan näivettymisestä.” Jyri Saranpää toteaa.


Lähtökohdat kiinteistön ostolle ja saneeraamiselle olivat valoisat. Tavoitteet olivat korkealla. Epävarmuutta kunnassa herätti ensin varmuudenpuute, saadaanko kiinteistöön tarpeeksi yrityksiä. Parin yrityksen sitoutuminen hankkeeseen heti sen alussa sai kuitenkin aikaan nostetta ja toukokuun 14. päivä 2014 kunnanvaltuusto siunasi kiinteistökaupan. ”Kauppapäätös ei ollut yksimielinen, mutta asian lohdullinen puoli on, että useille paikallisille yrityksille on saatu hyvät tilat ja sitä kautta toimintaedellytykset.” Saranpää pohtii hankkeen alkutaivalta. ”Toteutus on tapahtunut kunnallisen päätöksenteon äärirajoilla. Tavoitteena oli, että kiinteistön ovet aukeavat kesään mennessä 2015. Vaikka aikataulu oli tiukka, siinä onnistuttiin.”


Kaupankäynnille sopivat puitteet olivat olemassa. Periaatteena oli, että kiinteistöön tehdään tarkoituksenmukaiset muutokset. Lähtökohta oli, että tiloja saadaan tarpeeksi monelle yritykselle ja mukana oleville yrityksille räätälöidään riittävän kokoiset tilat, yrittäjien toiveiden mukaisesti. ”Käytännössä tämä tapahtui piirtämällä erilaisia vaihtoehtoja rakennuksen pohjakuvaan.” Saranpää jatkaa.

Budjetti piti ja alittuikin


Kiinteistön remonttitöiden pääurakoitsijaksi urakkakilpailutuksen jälkeen valittiin Rakennus Myllymäki Oy, talotekniikkaurakoitsijoina olivat LVI-Kari Mänty Oy, ARE Oy ja Karsinakosken Sähkö Oy.  Urakoitsijat olivat tunnettuja sekä asiansa osaavia ja heidän työntekijänsä hoitivat hommat mallikkaasti alusta loppuun saakka. ”Voisi sanoa, että tavallista tilattiin mutta parasta saatiin.” Arto Ojala kiteyttää.



Kuva 2. Julkisivut ja ikkunat uusittiin


Vuosien varrella edellinen omistaja oli tehnyt muutoksia ja laajennuksia kiinteistöön. Esimerkiksi etuseinän ikkunat olivat metallirunkoisia ja paikalleen lasitettuja. Koko talon mittaiset ikkunat oli piilotettu seinän sisään. Kauppapaikka Kuurnan remontti tehtiin tarpeiden mukaisesti. Muun muassa tienpuolen julkisivu uusittiin lattiasta kattoon ja kiinteistön takaseiniin lisättiin eristystä. Nyt uudet näyteikkunat ja takapuolen ikkunat ovat lämpölasia.  Vanhempi Ilmanvaihtokone on peräisin vuodelta 2001 ja nyt leipomo/kahvila sai yksinomaan niitä tiloja hoitavan ilmastointikoneen. IV-koneet ovat etävalvonnassa, onhan lähes kaikkiin muihinkin kunnan kiinteistöihin etävalvontalaistteet vuosien varrella jo asennettu. ”Talotekniikka ohjataan Fidelix rakennusautomaatiojärjestelmän avulla. Etävalvonta mahdollistaa jatkuvan seurannan sekä luo myös mahdollisuudet ohjata ja säätää talotekniikkaa parhaan mahdollisen energiataloudellisuuden saavuttamiseksi.”  Ojala jatkaa.


Samalla uusittiin myös valaistus; loistelamput ja sytyttimet vaihdettiin nykyaikaisiin ja vähemmän energiaa kuluttaviin. Energiansäästön näkökulmasta ei parannettu kaikkea, mutta käyttökokemusten perusteella valaistuksen ja ilmanvaihdon säätöjä vaihdellaan ja seuraillaan. ”Käyttäjille soveltuvia muutoksia tehdään matkan varrella energiatehokkuus huomioimalla. Heitä kannustetaan myös energiansäästöön.” Saranpää lisää.


Seuranta ja energiansäästöjen saaminen kiinnostaa myös Ojalaa. ”Kiinteistö on kaukolämmössä. Periaatteessa olisi mahdollista saada tietää, paljonko kiinteistön energiankulutus muuttuu parannusten kautta. Toki valtava määrä kylmälaitteita on poistettu käytöstä, näin lauhdelämpöä ei enää tule. Kylmälaitteet ovat toisaalta vaikuttaneet sähkönkulutukseen. Voisihan sitä vertailla sitäkin kautta. Kulutustietoa on monen vuoden ajalta. Nykyään sähkönkulutus kiinteistössä on kuitenkin aivan erilaista kuin ennen.” Ojala pohtii. 


Kulutus on ollut ennen erilaista, sulakekokokin on ollut suuri. Nyt kun saadaan käyttökokemuksia, voidaan sulakekokoa lähteä muuttamaan oikealle tasolle.” Saranpää jatkaa tähän.

Kiinteistössä toimii leipomo, jonka uunit kuluttavat sähköä melko paljon. Leipomon ilmanvaihtokin on toteutettu omanaan. Siksi leipomolla on oma sähkömittari ja muilla yrityksillä yhteinen. Muissa liikehuoneistoissa sähköä kuluu lähinnä valaistukseen ja tietokoneisiin.


Toimittajan udellessa hankkeen budjettia, hymy hiipii Jyri Saranpään huulille. ”Kiinteistön saneeraamiselle oli varattu yhteensä 390 000 € budjetti. Se alittui noin 20 000 €. Yhteensä kuluja tuli noin 369 000 € edestä.

”Pääasia on, että on pöhinää”


Yrittäjien ja asiakkaiden palaute Kuurnasta on ollut positiivista. Erityisesti on ihmetelty, miten rakennuksesta on saatu niin erinäköinen kuin mitä se ennen oli. ”Mitään ihmetemppuja sisustuksen ja kalustuksen suhteen ei ole kuitenkaan tehty” toteaa Saranpää. 


Kuurnan yrittäjät ovat perustaneen myös yhdistyksen, Kauppakeskus Kuurnan toimijat ry:n. Sen kautta vuokrataan muun muassa Kuurnassa sijaitsevaa kokoustilaa ja pohditaan talon sisäisiä asioita ja tapahtumia. Muutkin yrittäjät ja yhdistykset ovat pikkuhiljaa löytäneet kokoustilan. Muutenkin koko keskustan yrittäjät ovat olleet hyvillään Kuurnasta. ”Ostospaikka on lisännyt asiakkaita muissakin keskustan yrityksissä.” Saranpää kertoo saamastaan palautteesta. ”Aluksi pelättiin, että vaikutus olisi päinvastainen.”


Ojala lisää vielä: ”Myös Kuurnan piha-alueella on nyt helppoa järjestää erilaisia tapahtumia. Piha-alueelle rakennettiin kolme kaivopistettä, joihin tuli voimavirtakaapeloinnit ja vesijohdot. Tällä mahdollistetaan markkina- ym. tapahtumien aikana sähkövirran ja veden saanti. Ei tarvitse jatkossa vedellä sähköroikkia ja vesiletkuja pitkin pihoja”.


”Työ on vielä kesken. Pihaan tarvitaan esimerkiksi esiintymislava tai oleskelualue mm. torikäyttöä varten. Pääasia on, että on pöhinää.” Saranpää kiteyttää.