Tilastotietoa Kestävä kuntien energiankulutuksesta

Osana Seinäjoen seudun kuntien ilmastotyötä kerätään kunnilta monenlaista tietoa, joka raportoidaan valtakunnalliseen KETS/KEO. KETS on lyhenne Kuntien energiatehokkuussopimuksesta ja KEO on lyhenne Kuntien energiaohjelmasta. Lisää KETS/KEO asiaa löytyy tästä osoitteesta http://www.energiatehokkuussopimukset.fi/fi/sopimusalat/kunta-ala/.

Lukijoiden iloksi on tähän koostettu kuntien kokonaislämpöenergian-, sähkön- ja vedenkulutustietoja vuosilta 2011-2013. Vuoden 2014 tietoja kerätään parhaillaan ja ne raportoidaan eteenpäin KETS/KEO -järjestelmään huhtikuun loppuun mennessä.

Tilastoidut kiinteistöjen kuutiomäärät

Kuva 1. Kuntien tilastoihin ilmoittamat kuutiot vuosina 2012 ja 2013

Kuvassa 1 on esitetty kuntien tilastointiin ilmoittamien kiinteistöjen kuutiomäärät. Ilmoitetut kuutiomäärät joissakin kunnissa vaihtelevat. Vaihtelu voi johtua siitä, että erivuosina on raportoitu eri kohteita tai sitten kohteiden tilavuuksia on tarkastettu ja ilmoitettu uusi tietoa. Tätä kuvaa voi käyttää apuna kun tarkastelee seuraavien taulukoiden tietoja. Osa poikkeamista selittyy juuri tällä kuutiomäärien muutoksilla.
.

Ominaiskulutukset kunnittain

Kuva 2. Ominaislämmönkulutukset on normitettu vertailupaikkakuntaan Jyväskylään.

Kuvassa 2 on esitetty kuntien kaikkien raportoitujen kohteiden Jyväskylän sääoloihin normitetut ominaislämmönkulutukset. Normituksella poistetaan vuosittaisen ulkolämpötilan vaihtelun vaikutusta arvoihin. Jyväskylä on Suomessa yleisellä tasolla käytetty vertailupaikkakunta.

Ominaiskulutuksen seuraamisella voi esimerkiksi arvioida tehtyjen säästötoimenpiteiden vaikutusta. Kiinteistökohtaisella arvioinnilla saadaan tietysti parempi kuva yksittäisen toimenpiteen/toimenpideryhmän vaikutuksesta.

Kuva 3. Ominaissähkönkulutus, saattaa joltakin vuosilta sisältää myös lämmönkulutukseen liittyvää sähkökulutusta.kuvateksti

Kuvassa 3 esitetyt ominaissähkökulutukset saattavat sisältää lämmitykseen käytetyn sähkön osuuksia. Näiden poistaminen tilastoista on hankalaa, sillä usein kiinteistöissä ei ole erikseen mitattu lämmitykseen kulutettua sähköä.  Näin ollen sääolosuhteet vaikuttavat hieman esitettyihin lukuihin. Tämänkin asian tarkastelu kiinteistötasolla antaisin tarkemman kuvan todellisesta tilanteesta.

Kuva 4. Ominaisvedenkulutus kuvaa kiinteistöihin tulleen kokonaisveden määrää

Ominaisvedenkulutuksessa tilastoidaan kiinteistöön tulevan veden kokonaismäärää. Osa tästä määrästä lämmitetään lämpimäksi käyttövedeksi ja osa käytetään sellaisenaan. Seuraamalla kiinteistökohtaista ominaisvedenkulutusta tai jopa pelkästään veden kulutusta on mahdollista havaita yhtäkkiset poikkeamat, jotka saattavat kieliä esimerkiksi vuodosta.

.

Hyvä käytäntö Seinäjoelta: Kalusteet kiertoon

Pikkuväen käyttöön soveltuvien tuolien kunto on tarkis-
tettu ja pikkuviat korjattu.

Nykyisin valtatie 19:n varrella toimiva kierrätyskeskus on toiminut pian neljä vuotta. Pääasiallisia käyttäjiä ovat koulut ja päiväkodit.

– Kun kiinteistöjä remontoidaan, vanhat kalusteet lähetetään usein kiertoon. Tarkistamme huonekalujen kunnon ja korjaamme pikkuviat. Huonokuntoisimmat kalusteet poistetaan käytöstä. Poistettujen kalusteiden rauta- ja puuosat kierrätetään edelleen, palveluesimies Juha-Pekka Silvonen toteaa.

Varastoon jäävät kalusteet tarkistetaan ja pikkuviat korjataan, jolloin kalusteet ovat valmiina, kun seuraava käyttäjä löytyy. Kierrätyskeskuksen aktiivisimpia käyttäjiä ovat koulut ja päiväkodit.

Palveluesimies Juha-Pekka Silvosen mukaan kierrätyskes-
kus saa henkilöstöltä positiivista palautetta.

Jutun tekohetkellä kierrätyskeskuksessa työskentelee kaksi henkilöä, jotka oli palkattu työllisyysvaroin. – Tämä on yksi tapa, jolla kaupunki hoitaa työllistämisvelvoitettaan. Kovin suurta meteliä emme kierrätyskeskuksesta kuitenkaan ole pitäneet, koska henkilöstöresurssit kierrätyskeskuksen pyörittämiseen ovat rajalliset, ylläpitopäällikkö Vesa-Jukka Vornanen jatkaa. Tilanne kohenee. Yksi palveluesimiehistä vastaa kierrätyskeskuksen toiminnasta osa-aikaisesti. Valmisteilla on kalustekuvasto kaupungin intranetin sivuille.

Tapaan kierrätyskeskuksen käytävällä Anna Niemi-Nikkolan ja Merja Kujanpään, jotka etsivät kalusteita Tenavakodin uusiin tiloihin. Varhaiskasvatuksen ammattilaiset löytävät pian etsimänsä - hyllykön ja lipaston ja suunnittelevat tuovansa päiväkodissa tarpeettomaksi jäänyttä tavaraa tilalle.

-          Järjettömän hieno palvelu! Aika monta päiväkotia näillä kalusteilla perustaa, Niemi-Nikkola ja Kujanpää toteavat tyytyväisinä.

Kirkko näyttää esimerkkiä luomakunnan varjelemisessa

Ympäristödiplomi on Suomen evankelisluterilaisen kirkon oma ympäristöjärjestelmä - seurakuntia varten kehitetty väline, jolla kirkko näyttää esimerkkiä luomakunnan varjelemisessa. Diplomi myönnetään neljäksi vuodeksi kerrallaan.

Ympäristöohjelman laatiminen ja diplomin hakeminen on seurakunnille vapaaehtoista. Ympäristödiplomin on saanut yli 100 evankelisluterilaista seurakuntaa. Etelä-Pohjanmaan seurakunnista tähän joukkoon kuuluu Seinäjoen seurakunta, jossa ympäristödiplomi on ollut vuodesta 2008.

Ympäristödiplomi koskettaa jokaista

Puistopäällikkö Esko Karttunen on tyytyväinen. Syvä-
keräyssäiliöiden käyttöönotto vähensi hautaustoimen
jätekuluja kolmanneksella. Metallikin kerätään kierrätykseen.

Ympäristöjärjestelmä kattaa seurakunnan kaikki toimintaprosessit ja työmuodot. – Ympäristöohjelma määrittää toiminnan suunnan ja nykytilanne todetaan ympäristökatselmuksella, puistopäällikkö Esko Karttunen toteaa. Järjestelmä kattaa kaiken seurakunnan toiminnan, puistotoimesta keittiöön ja rippikouluun. Ympäristöjärjestelmän vaikutukset ovat nähtävissä niin pienissä kuin suurissa asioissa.

Seurakunnan omistamien kiinteistöjen energiankulutusta on seurattu vuodesta 2000 lähtien. – Kun sähkön- ja lämmönkulutusta kiinteistössä seurataan viikoittain ja jopa päivittäin, paikat saadaan pidettyä kunnossa ja kustannukset kurissa. Näin ainakin kiinteistöpäällikkömme usein muistuttaa, Karttunen naurahtaa.

Saneerausvaiheissa lämmitysjärjestelmiä vaihdetaan kotimaisiin, uusiutuviin energiamuotoihin. Esimerkiksi Lankarin leirikeskus ja Ylistaron seurakuntatalo lämpiävät maalämmöllä. Energiankulutusta pyritään vähentämään kaikissa toimissa.

- Vesipisteiden virtaukset pidetään kohtuullisina, jätettä vähennetään systemaattisesti, kasvi-istutuksissa suositaan monivuotisia kasveja ja esimerkiksi askarteluja tehdään mahdollisimman paljon kierrätysmateriaaleista, Karttunen listaa joitakin ympäristöä säästäviä toimia.

Seurakunnan keittiö on liittynyt Reilun kaupan jäseneksi. Keittiön tarvitsemat raaka-aineet pyritään hankkimaan mahdollisimman läheltä. – Hankimme Kirkonkranniin kaksi Jopoa ja työntekijöitä kannustetaankin kulkemaan työhön liittyvät matkat omatoimisesti liikkuen.

Ympäristödiplomi on pitkällä tähtäimellä myös taloudellisia säätöjä tuova toimintatapa. Uudet työntekijät perehdytetään ympäristöjärjestelmään ja toimintakertomuksessa kerrotaan, mitä vuoden aikana on saatu aikaan.

Hyvällä työvälineellä on pitkä elinkaari

Ilmajokelainen perheyritys, Hautala Service Oy on seurakunnalle tärkeä yhteistyökumppani ympäristötavoitteiden saavuttamisessa.

Toimitamme mm. PELLEC-trimmereitä, -pensasleikkureita ja lehtipuhaltimia seurakuntien ja kuntien käyttöön. – Kun äänitaso on kohtuullinen, eikä polttoaineen käryä ole, käyttömukavuus kasvaa, Jarkko Hautala toteaa.

Karttusen mukaan siirtyminen akkukäyttöisiin työvälineisiin on näkynyt mm. laitteiden pidentyneenä huoltovälinä. Keskimääräistä isompi hankintakustannus kompensoituu polttoainesäästöinä jo ensimmäisen käyttövuoden aikana.

Hautala Service Oy:n henkilökunnan kiinnostus ympäristöystävällisyyteen sai kipinän laadunhallintaprojektin seurauksena. Jarkko Hautala toivoisi näkevänsä ympäristöystävällisyyteen liittyviä kriteereitä julkisissa hankinnoissa kautta linjan.

Kun on ympäristöjärjestelmä käytössä, on helppo osoittaa asiakkaille, että meillä asiat hoidetaan hyvin, Hautala päättää.

Isokylän koulussa rakennetaan kestävää tulevaisuutta

Isokylän koulu sijaitsee Ylistarossa, Kyrönjoen varrella, 4 km keskustaajamasta Vaasan suuntaan. Koulua on pidetty samalla tontilla 108 vuotta. 

– Arvot ja yhteisöllisyys näkyvät kylän ja koulun arjessa. Opettajana arvostan tätä todella paljon, koulunjohtaja Henna Malila toteaa.

Kansainväliset  teemat erottuvat koulun käytävällä
esillä olevassa teoksessa.

Kestävä kehitys on ollut osa koulun arkea jo vuosia. – Kestävään kehitykseen, eli KEKEen, liittyvien haasteiden ymmärtäminen ja niihin vaikuttaminen raivaa tiensä ryminällä opetussuunnitelmiin esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistuessa vuonna 2016.

Pelkkä ekologisuuteen keskittyminen ei enää riitä, vaan kouluilta edellytetään suoranaista toimintakulttuurin muutosta.

KEKE voi olla myös eheyttävä elementti, joka yhdistää eri oppiaineita. – Meille kestävä kehitys on osa normaalia toiminnan kehittämistä, jossa niin ekologinen, taloudellinen kuin sosiaalinen kestävyys huomioidaan.

KEKE näkyy niin suurissa kuin pienissäkin asioissa

Ohjelaput muistuttavat, että vettä ei
lotrata.

- Yksilöjen yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvinvointiin ja omien valintojen vaikutukset tulevat tutuksi mm. globaalikasvatuksen kautta. Koulumme on YK-koulu ja koululla on oma kummilapsi, jonka kuulumisia seuraamme säännöllisesti. Kutsumme vuosittain vierailijoita ja järjestämme erilaisia tempauksia.

Malilan mukaan globaalia näkökulmaa voi lähestyä myös toisin - Kun oppilaat oppivat arvostamaan omia juuriaan, myös muista kulttuureista tulevien arvostaminen on helpompaa.

Energiankulutuksen seuraamisessa koululla on pitkät perinteet. Esimerkiksi vesipisteissä ja luokissa näkyy ohjelappuja, jotka muistuttavat valojen sammuttamisesta ja vedenkulutuksen vähentämisestä. – Kiinteistönhoitaja onnistuivat paikallistamaan jokunen vuosi sitten putkistovuodon sen ansiosta, että havaitsimme vedenkulutuspiikin oppilaiden toteuttamissa mittauksissa, Malila naurahtaa.

Iiris, Pinja ja Riikka ovat osallistuneet paperikuorman
tekoon. Kuorman teko on aika kova homma, tytöt
toteavat.

- Raaka-aineita hankitaan mahdollisuuksien mukaan läheltä ja esimerkiksi vihkohankinnoissa suositaan joutsenmerkittyjä tuotteita, Malila listaa koulun arjessa näkyviä ympäristötekoja.

Koulun käytävällä ja yhdessä luokassa näkyykin Kiroileva Siili –juliste, joka kehottaa vähentämään lotraamista. Julistekampanja on osa Seinäjoen seudun ilmastostrategian toimeenpanoa.

Paperinkeräyksen koulun väki ja kyläläiset toteuttavat yhteisvoimin. Kodeissa tarpeettomiksi jääneet lehdet kerätään koulun pihapiirissä olevaan varastoon.

Varaston täytyttyä 5. luokan oppilaat valmistavat traktorikuorman ja ylijäämäpaperi kuljetetaan raaka-aineeksi Ekovillan Ylistaron tehtaalle. - Kuormasta saadulla palkkiolla rahoitetaan kahden oppilaan matka yön yli kestävälle luokkaretkelle Helsinkiin, koulunjohtaja toteaa tyytyväisenä.

Seinäjoen kouluille yhteiset kestävän kehityksen kriteerit

Malila johtaa myös KEKE-tiimiä, jossa pohditaan yhteisiä kestävän kehityksen kriteerejä Seinäjoen kouluille. Työ on vasta aluillaan.

- Nyt pohditaan, mitkä asiat ovat yhteisiä ja mitkä ratkaistaan koulukohtaisesti. Miten kannustetaan opettajat ja oppilaat mukaan kestävän kehityksen mukaiseen työhön? Ja mistä opettajat löytävät vertaistukea ja materiaalia työnsä tueksi?

Yksi toteutusmahdollisuus on kolmiportainen malli, jossa ylimmällä tasolla olevissa kouluissa toimitaan esimerkiksi ympäristömerkin tai sertifikaatin vaatimusten mukaisesti.

Valmista pitäisi olla elokuussa 2016, kun koulut alkavat. – Siihen mennessä yhteiset tavoitteet ovat selvillä ja jokaisessa koulussa on mietitty ja ylös kirjattu, miten kestävän kehityksen kriteerit näkyvät arkityössä, Malila päättää.