Alavuden Kätkänjoen kyläseura panostaa uusiutuvaan energiaan

Kätkänjoen kylätalo on entinen koulu, joka lakkautettiin vuonna 2002. Silloin kyläseura osti koulun itselleen. Lämmitysmuotona vanhassa koulussa oli tuolloin vielä öljy.  

Kestävä –hanke haastatteli Kätkänjoen kyläseuran Antti Takalaa. ”Vähitellen olemme muokanneet koulua siten, että toiseen päähän koulua olemme tehneet vuokra-asunnon ja lämmitysmuoto on muutettu pellettiin.  On öljyn käyttökin edelleen mahdollista. Kylätaloa on pikkuhiljaa kunnosteltu ja muuteltu kyläseuralle sopivaan käyttöön.  Myös kaksi ilmalämpöpumppua on talolle asennettu.”

Kyläseuran viimeisin hankinta on aurinkopaneelit, jotka tuovat jatkuvasti säästöä. Leader -ryhmä Kuudestaan ry myönsi Kätkänjoen kyläseuralle investointitukea hankintaa varten. Ilman tukea kyläseuran olisi ollut hankalaa investoida laitteisiin.

Mistä idea aurinkosähkön hyödyntämiseen lähti?

”Mietimme Kätkänjoen kyläseurassa, miten saisimme energiankulutusta pienennettyä entisestään kylätalolla. Tutkimme markkinoita ja totesimme, että verkkoon kytkettävän aurinkosähkölaitteiston hinnat ovat laskeneet ja tekniikka kehittynyt, joten aloimme tutkia aurinkosähköä.” Antti Takala vastaa.

Kyläseuran aktiivit selvittivät erilaisten laitteistojen ominaisuuksia ja hintaa ja lopulta ratkaisu saatiin tehtyä.

”Kätkänjoen kyläseura ja kylän asukkaat ovat kökällä paneelit asentaneet vanhan ulkorakennuksen  tiilikaton päälle.” toteaa Antti. ”Kiskojen asentamiseen meni noin 6 tuntia ja paneelien asentamiseen toiset 6 tuntia. Tässä miehiä oli töissä noin 4-6 kpl sekä hyvä kurottaja. Lisäksi kaapelien, maakaapelin ym. asentamiseen voidaan laskea, että meni toinen päivä. Sähköasennukset suoritti ammattilainen. Asennus tapahtui huhtikuussa ja verkkoon kytkentä tapahtui toukokuun alussa.”

Kertoisitko energiantuotosta ja kulutuksesta vähän? Ja saako ylimäärätuottoa siirtää valtakunnan verkkoon ja onko siitä mitään hyötyä? Oletteko tyytyväisiä hankintaan?

Laitteisto on 5,1 kW järjestelmä, jossa on 20 kpl 255 W aurinkopaneeleita. Aurinkopaneelit syöttävät sähkön 3-vaihe invertteriin, joka syöttää sähkön suoraan sähköpääkeskukseen. Laitteisto tuottaa sähköä noin 30 kWh päivässä, joka menee pääosin talon käyttöön, esim. veden lämmittämiseen, valaistukseen, kodinkoneisiin jne. Pellettikattilassa on sähkövastus myös. Se mitä emme itse käytä sähköstä saamme myydä verkkoyhtiölle, joten periaatteessa laitteisto tuottaa myös rahaa. Pyrimme kuitenkin siihen, että käytämme mahdollisimman tehokkaasti aurinkopaneeleilla tuotetun sähkön itse.” Antti summaa.

Onko moni kysellyt järjestelmän tuottoa tai onko projekti innostanut kyläläisiä ja muita harkitsemaan samanlaista investointia myös itselle?

”Ensimmäisen viikon aikana tuotto oli 210 kWh eli noin 30 kWh päivässä.  Kyläseuralle tämä hanke oli oikein onnistunut, koska saimme Kuudestaan ry:ltä tukea. Tämän aurinkosähkölaitteiston avulla säästimme sähkölaskussa merkittävästi jo heti ensimmäisenä keväänä.  Kiinnostusta kyseiseen laitteeseen on ollut ympäri seutukuntaa ja katselijoitakin on paikanpäällä käynyt. ” Antti kertaa.

Elokuussa kyläseura järjesti myös energiapäivän. Päivän aikana useita henkilöitä tuli paikan päälle tutustumaan laitteistoon.

Sivuvirroista liiketoimintaa Etelä-Pohjanmaalla

Elintarvike- ja rehutuotannon yrityksissä, biojalostuksessa ja biovoimalaitoksissa syntyvät biopohjaiset sivuvirrat hyödynnetään tehokkaasti Etelä-Pohjanmaalla. Tämä käy ilmi Thermopolis Oy:n ja Into Seinäjoki Oy 2015-2016 toteuttamassa Teollisten sivuvirtojen hyödyntämispotentiaali Etelä-Pohjanmaalla –hankkeessa. Hankkeessa kartoitettiin sivuvirtojen ja jätteiden määriä ja niiden hyödyntämistä yritys- ja sidosryhmähaastatteluilla, web-kyselyillä sekä koostamalla valtionhallinnon Valvonta ja kuormitustietojärjestelmästä (VAHTI) Etelä-Pohjanmaan jätetiedot. Myös alueen yritysten ympäristölupahakemuksista (v. 2012-2015) etsittiin yritysten ilmoittamia sivuvirtamääriä. VAHTI-järjestelmästä, ympäristöluvista ja yrityshaastatteluista kerätyt biopohjaiset sivuvirtatiedot koottiin yhteen ja tulokset esitettiin karttamuodossa.

Hankkeen yrityskartoituksissa selvisi, että yrityksissä syntyvät sivuvirrat hyödynnetään tehokkaasti joko materiaalina tai energiana. Suurin osa Etelä-Pohjanmaan alku- ja elintarviketuotannon sivuvirroista päätyy rehuteollisuuden raaka-aineeksi tai suoraan tiloille eläinten ravinnoksi. Yleisiä hyödyntämiskohteita ovat myös energian- ja biokaasuntuotanto (biopohjaiset jätteet) sekä lannoite- ja maanrakennuskäyttö (tuhkat). Kehityspotentiaalia olisi kuitenkin muovien, voimalaitostuhkien ja kuormalavojen tehokkaammassa kierrätyksessä. Uusia käyttömuotoja tarvitaan vielä muun muassa turkistuotannon sivuvirroille sekä kasvihuoneviljelyssä käytettävien kivivillapohjaisten kasvualustojen jatkohyödyntämiseen.

Tulevaisuudessa sivuvirtojen ja jätteiden hyödyntämistä tullaan yhä kehittämään, että ravinteet saadaan tehokkaammin kiertoon. Uusien innovaatioiden syntymisessä tarvitaan eri alan asiantuntijoita ja yritysten välistä yhteistyötä. Lapuan Peruna on hyvä alueellinen esimerkki yrityksestä, jonka kehitystyö sivuvirtojen hyödyntämiseksi alkaa tuottaa tulosta. Yrityksen toiminnassa sivuvirtana syntyvää solunestettä väkevöidään haihduttamalla ja väkevöinnistä saatua lopputuotetta  voidaan käyttää lannoitteena tai raaka-aineena eläinrehuseoksissa. 

Merja Järvelä

projektipäällikkö

Thermopolis Oy

Kestävä – kuntien ilmastohanke ja ilmastomatka Thermopolis Oy:n toimitusjohtajan näkökulmasta

Kuvassa Matti Alakoskela

 Aloitin keväällä 2016 Thermopolis Oy toimitusjohtajana ja ensimmäisinä työpäivinä osallistuin kuntien ilmastokonferenssiin Tampereella. Tämä tapahtuma oli itselleni hyvä ammatillisessa mielessä. Paikalla oli laaja osallistujajoukko kuntasektorin ja valtionhallinnon edustajia, joita päivien aikana pääsin tapaamaan ja siten tutustumaan kuntasektorin ilmastotyön keskeisiin vaikuttajiin. 

Itselleni avautui tilaisuudessa myös EU:n, valtion ja kuntien välinen ilmastotyön sopimusperusta, jonka pohjalta kuntien ilmastotyötä toteutetaan. Thermopoliksen näkökulmasta keskeisiä dokumentteja ovat kuntien energiatehokkuussopimukset, joilla kunnat ilmaisevat tahtonsa energiansäästön toteuttamiseen. Niin yksityistaloudessa kuin kuntataloudessakin energiakulut aiheuttavat menoja, joten on luontevaa megawattien ja eurojen avulla hakea optimaalisia säästökohteita, joiden avulla asetetut tavoitteet saavutetaan. Yleinen periaatehan on, että kun asioille asetetaan selkeät mitattavat tavoitteet ja niitä seurataan, asiat yleensä silloin myös toteutuvat.

Ilmastomatka

 

Kestävä -hankkeella tehtiin myös ilmastomatka (21.9. – 22.9) Vakka-Suomeen, josta oli opittavaa, niin energia- kuin kiertotaloudenkin näkökulmasta. Itselleni positiivisen kuvan antoi alueen kuntien yhtenäinen linja C02-päästöjen vähentämiseen. Samoin meidän Kestävä -hankkeessa on hyvä yhteistyön henki ja asioita saavutetaan, kun toteutetaan sovittuja asioita.

Ilmastomatkan yksi mielenkiintoisimmista tutustumiskohteista oli Sybimar Oy:n suljetun kierron järjestelmä, jossa oli yhdistetty mielenkiintoisesti kalankasvatus ja kasvihuonetuotanto.  Sybimar Oy oli rakentanut tavanomaiselle teollisuusalueelle kiertovesityyppisen kalankasvatuslaitoksen, jossa veden tarve oli 400 l/s ja veden kulutus 1,5 l/h. Kasvihuoneen avulla hyödynnetään kalankasvatuksessa syntyvät ravinteet chilien ja tomaattien kasvattamisessa. Yrittäjän mukaan suomalaisten kalankasvattajien volyymi ei riitä tyydyttämään markkinoiden kysyntää, joten tässä saattaisi olla markkinarakoa uusillekin yrittäjille.  Myös energiantuotannon osalta Sybimarilla oli käytössään monipuolisia ja ympäristöystävällisiä ratkaisuja. Kalanperkuujätteistä tehdään bioöljyä meriteollisuuden tarpeisiin, biokaasutuksen avulla tuotetaan omaan käyttöön lämpö ja sähkö. 

 Tätä kirjoittaessani on jo varmentunut, että myös Kauhavan kaupunki liittyy mukaan Kestävä -hankkeeseen, joten toivotetaan kauhavalaiset tervetulleiksi mukaan yhteiseen ilmastotyöhön.

Matti Alakoskela

toimitusjohtaja

Thermopolis Oy

Tulevia tapahtumia ja KESTÄVÄn jouluarvonta

Lakeuden Etappi

1.11.2016-31.1.2017 Tuikkujahti tulee sittenkin. Tuikkujahtia ei enää järjestetä valtakunnallisesti, mutta Etappi on päättänyt jatkaa jahtia vielä tänä vuonna alueensa kouluissa! Nyt kaikki keräämään metalliset tuikkupurkit koululaisille!

Keväällä 2017: Etappi täyttää 20 vuotta, jonka kunniaksi jäteasemilla entistä juhlavampi kahvitus!

Kestävä

Osallistu joulukisaan  20.12.2016 mennessä ja voita suklaata! Osallistua voit täällä!

"Taas on vuosi vierähtänyt,

ja on aika seuraavien kujeiden.

On ilmastotyö kunnissa kovaan vauhtiin jo kiihtynyt, 

on takana aika pelkkien puheiden. 

Kaikki energiansäästöön ryhtykää nyt,

kun kunnat allekirjoittaa uuden energiatehokkuussopimuksen!"