Hyvä käytäntö Jalasjärveltä: Lämpöä auringosta

Jalasjärven Toimintakeskuksen väki valmistaa kierrätysmateriaalista aurinkokeräimiä

Sauli Länsikallio (vas.), Juhani Salli, Tauno Mäenpää,
Joni Puisto, Antti Rinne ja Kari Kuismanen
esittelevät aurinkokeräintä, jonka päältä puuttuu vielä lasi.

Jalasjärven Toimintakeskuksen puutyösalin lattialla seisoo jykevästi suurikokoinen musta seinäelementti. Parin metrin korkuinen järkäle herättää uteliaisuuden. Mikä tämä oikein on?

– Aurinkokeräimestä puuttuu vielä lasi päältä, mutta muuten se on aikalailla valmis, näyttää kehitysvammaisten työtoimintaa ohjaava Juhani Salli. 

Toimintakeskuksen väki valmisti ensimmäisen aurinkokeräimen jo viime syksynä. Talvisydän kului tilaustöissä, kuten lasten pöytien ja penkkien tekemisen parissa, mutta toinenkin keräin on jo viimeistelyä vaille valmis. 

– Olemme tehneet aurinkokeräimiä kokeilumielessä. Jos tulokset ovat hyviä, teemme näitä lisää, kun muut työt antavat myöten, Salli kaavailee. 

Aurinkokeräin tuottaa lämpöä nimensä mukaisesti silloin, kun aurinko paistaa. Ilmaa kierrättävä puhallin toimii aurinkopaneelista saatavalla voimalla. 

Rakentajat kokeilivat keräintä ensimmäisen kerran tammikuun alkupäivinä, jolloin pakkanen paukkui kuudentoista asteen voimalla, mutta aurinko paistoi. 

– Sillä kelillä keräin tuotti +12-asteista lämpöä, eli pakkasellakin laite nosti lämpötilaa 28 asteella. Kesällä päästään varmasti korkeisiin lukemiin.

Tölkit kiertoon

Yhteen aurinkokeräimeen tarvitaan 182 leikattua tölkkiä.

Aurinkokeräimelle ei juuri kerry hintaa, sillä Toimintakeskus käyttää rakentamisessa suureksi osaksi kierrätysmateriaaleja. Keräinosa valmistetaan tyhjistä juomatölkeistä. Yhteen keräimeen tarvitaan 182 juomatölkkiä.

– Itse emme ole näitä juoneet. Viidakkorumpu on kumissut ja ihmiset ovat tuoneet meille pantittomia tölkkejä, jotka olisivat muuten jätemateriaalia. Otamme pantittomia tölkkejä vastaan, mutta asiasta kannattaa ensin soittaa, Salli huomauttaa. 

Markku Ahola poraa tölkkien pohjaan reiän ja Sami Talvitie nyppää pohjakappaleen irti.  

Antti Rinne leikkaa tölkin kansiosan pihdeillä ohueksi korvakkeiksi, jotka siirtävät auringossa kuumenevan tölkin lämmön sisällä virtaavaan ilmaan.

Joni Puisto liimaa Antti Rinteen avulla tölkit kiinni toisiinsa pitkiksi putkiksi, jotka saavat pintaansa mustaa spraymaalia.

Maalatut tölkkiputket asetetaan alumiinipaperin päälle vanerista valmistettuun laatikkoon, jonka eristeenä käytetään 50-millistä styroksia. Laatikon ylä- ja alaosaan porataan reiät, joiden kautta lämmitettävä ilma kiertää. Keräinosan päälle tulee vielä lasilevy.

Testaus edessä

Luonnon omaa energiaa hyödyntävä aurinkokeräin tuo hyvän avun lämmittämiseen rakennuksiin, joissa ei ole sähkövirtaa, kuten kesämökille tai talli- ja varastorakennuksiin. Valmis keräin kiinnitetään lämmitettävän rakennuksen seinään, johon tehdään kaksi reikää. 

– Rakennuksen sisältä tuleva ilma kiertää aurinkokeräimen kautta ja lämpenee samalla. Ilmaa kierrättää pieni puhallin, joka saa voimansa aurinkopaneelista, Juhani Salli selvittää.

Hän ei ole vielä kokeillut laitetta, mutta testaus on edessä lähiaikoina. 

– Sitten näkee, miten hyvin laite tuottaa lämpöä.  

Rakennusohjeet internetistä löytäneen ohjaajan mukaan aurinkokeräin soveltuu hyvin kehitysvammaisten työtoimintaan. Yhden laitteen rakentamisessa vierähtää pari päivää. 

– Tarkoituksena on, että asiakkaat voivat käydä myöhemmin Toimintakeskuksessa katsomassa, miten laite toimii. Jos tulokset ovat hyviä, mikä estää ottamasta laitetta tuotantoon, Toimintakeskuksen väki toteaa.

Katso myös

•  Katso kuvasarja aurinkokeräimen valmistamisesta JP Kunnallissanomien www-sivuilta.

Teksti ja kuvat: Katja Korkiakoski

Juttu on julkaistu JP Kunnallissanomissa 5.5.2014

Rauhallista Joulunaikaa!

Hankevuosi 2014 päättyy ja on aika hengähtää hetki arjen kiireistä.

Kestävä Seinäjoen seutu - hankkeen projektiryhmä toivottaa Rauhallista Joulunaikaa.

Ilmastoaiheisia kuulumisia on tarjolla seuraavan kerran heti tammikuussa, kun KESTÄVÄ! -uutiskirje 1/2015 ilmestyy.

Myös mielenkiintoinen tapahtumavuosi käynnistyy heti vuoden alkaessa. Lue lisää alkuvuoden tapahtumista.

Tavataan tammikuussa!

Bioenergia tuottaa lämpöä ja toimeentuloa Alavudella

Vaikka negatiiviset talousnäkymät leimasivat vuotta 2014, lämpöyrittäjä Marko Vainionpää satsasi uusiutuvaan energiaan. Vainionpään yrityksen, Pohjanmaan Biolämpö Oy:n uusi, 4,8 MW:n energialaitos avattiin toukokuussa Ranta-Töysäntien varteen Alavudelle. Investoinnin arvo oli noin 3 miljoonaa.

Marko Vainionpää ei byrokratiaa pelkää. Etelä-Pohjanmaan
ELY-keskuksen myöntämä investointituki vauhditti uuden
lämpölaitoksen ja hakehallin rakentamista.

- Kaksi suurinta asiakastani olivat laajentamassa ja energiantarve yrityksessä tuplaantui. Meille tämä tarkoittaa, että töitä piisaa, Vainionpää selittää investointihalukkuuteen vaikuttaneita tekijöitä.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus myönsi lämpölaitoksen ja hakehallin rakentamiseen investointitukea Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. 

– Vajaan 500 000 euron avustuksella on mukava merkitys vajaan 3 miljoonan euron investoinnissa. Paperityöt vaativat oman panostuksensa, mutta työ maksaa vaivan, kun investointi on riittävän suuri.

- Näin saamme EU:lle maksettua rahaa takaisin omalle alueelle, Vainionpää kannustaa muitakin yrittäjiä hyödyntämään käytettävissä olevat varat.

Alavuden energialaitoksessa voi polttaa palaturvetta, jyrsinturvetta, haketta, mursketta ja kuorta, joiden kosteus voi vaihdella 10-80%:n välillä. Laitos tuottaa mm. Ranta-Täysässä sijaitsevan puunjalostuskeskittymän (mm. Alavus Ikkunat Oy, Matti Ovi Oy, Konsepa Oy) ja lähellä sijaitsevien rivitalojen tarvitseman energian. Lisää käyttäjiä saadaan, kun lähelle kaavoitetut teollisuus- ja asuintontit saadaan käyttöön.   

    

Alavuden energialaitoksessa poltetaan biopolltoaineita
monessa eri muodossa. Suurin osa raaka-aineesta
tulee lähialueilta. 

Noin 65% biolämpöön tarvittavasta raaka-aineesta kerätään Alavudelta ja suurin osa lähialueilta. Oma

terminaali mahdollistaa sopivien polttoainesekoituksien tekemisen kaikkiaan 12 polttolaitokseen, joita Vainionpään yritys hoitaa.

Vainionpää uskoo, että maaseudulla uusiutuvan energian merkitys ymmärretään. Valtakunnan politiikasta näkemystä toisinaan puuttuu. – Satsaaminen kotimaisiin energialähteisiin synnyttäisi tuhansia työpaikkoja ja tukisi myös muiden elinkeinojen kehittymistä omalla alueella, Vainionpää toteaa. 

Yrityksen vuosittainen työllistämisvaikutus on 20-25 henkilötyövuotta. Lämpöyrittäjä vastaa itse polttoaineen keruun organisoinnista. Työtunteja viikkoon kertyy. – Kyllä töitä saa tehdä, mutta sopivan luontoosena sitä jaksaa, yrittäjä nauraa.

- Sen verran tehdään töitä, että toimitusketjun jokainen lenkki pärjää taloudellisesti, Vainionpää päättää ja singahtaa kohti seuraavaa lämmityskohdetta.     

Teksti ja kuvat: Krista Laurila

Vuoden 2014 ilmastoexcursio suuntautui Satakuntaan

Vuoden 2014 ilmastoexcursiolle suunnattiin Poriin ja Honkajoelle 1. – 2.10.2014.

Tutustu excursion kuvakoosteeseen.

Kiitos matkan osallistujille! Ideoita tutustumiskohteiksi alkavan vuoden excursiolle voi lähettää osoitteeseen:

johanna.hanhila(at)thermopolis.fi

Tulevia tapahtumia (kevät 2015)

29.1.2015 Teollisuuden sivuvirrat hyödyksi - Esimerkkejä Resurssiviisaudesta

 

Versatile Materials -hankkeen tulosseminaari

Aika: 29.1.2015 klo 9-15:30
Paikka: Frami, Seinäjoki, D-osa (1. krs, Mega)

Tutustu tilaisuuden ohjelmaan.

Lisätietoja: Merja Järvelä, p. 044 738 0020, merja.jarvela(at)thermopolis.fi

_________________________________________________________________

SUUNNITTEILLA: Etelä-Pohjanmaan Energiapäivä

Aika: torstai 19.2.2015 klo 12-16  
Paikka: Frami, Seinäjoki


Tapetilla mm.

• energiatehokkuus ja -teknologiat
• rahoitusmahdollisuudet edellä mainittujen edistämiseen
• energia-alan osaamiskeskittymä Etelä-Pohjanmaalla
• energiapolitiikka ja strategiat

Tilaisuuden järjestää Etelä-Pohjanmaan Liitto.

Sparrausapua ilmastoystävällisten ideoiden jalostamiseen?

Onko kotikunnassasi tai yrityksessäsi herännyt idea, joka toteutuessaan säästäisi myös ilmastoa ja ympäristöä? Kaipaatteko idealle sparrausapua? 

Päivi Kujala maaseutuverkostoyksiköstä
kertoi innovaatioleireistä LÄHI -semi-
naarissa maaliskuussa. Oman alueen
mahdollisuuksiin painottuvat semi-
naariesitykset löytyvät leiriblogista.

Isonkyrön Kalliojärvellä järjestetään 10.-12.6.2014 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan yhteinen  Näe lähelle –innovaatioleiri, jonka tarkoituksena on luoda ja kehittää uutta yritys- tai muuta toimintaa maaseutualueiden elävöittämiseksi. 

Leirille hakeudutaan ideakisan kautta. Leirille valitut 5 ideaa ja niiden omistajaa saavat ammattimaista sparrausta, apua ongelmien ja esteiden ratkaisuun, uusia näkökulmia ja mahdollisuuden kehittää ideasta toimintaa.

Lue lisää Innovaatioleiristä ja Ideakilpailusta osoitteesta: naelahelle.blogspot.fi.

Lisätietoja leiristä ja ideakilpailusta antaa Anja Uhlgrén, p. 040 868 0178, etunimi.sukunimi@sedu.fi.

Lue lisää Facebook-sivuilta

Kestävä Seinäjoen seutu -hankkeelle on perustettu Facebook-sivut, jotka löytyvät osoitteesta https://www.facebook.com/kestavaseinajoenseutu

Tykkäämällä sivusta kuulet ajankohtaisista teemoista ja tapahtumista sekä voit seurata, miten Sinun kotikunnassasi rakennetaan kestävästi kehittyvää kotiseutua.

Hankkeen Facebook-sivuilla esitettiin pari viikkoa sitten muun muassa haaste kaikkiin Etelä-Pohjanmaankin kuntiin: Kuntaliitto haastaa kaikki kunnat esittämään merkittävimmän ilmastotekonsa. Parhaat teot palkitaan 8.-9.5.2014 ilmastokonferenssissa Tampereella. Lue lisää tapahtumasta ja haasteesta.

Joko merkittävin ilmastoteko Sinun kotikunnastasi on ilmoitettu mukaan?

Teksti: Krista Laurila
Kuva: Kirsi Tikkanen

Kestävä Seinäjoen seutu -hankkeen kuulumisia

Seinäjoen seudun ilmastotyöhön on osallistunut
lähes 100 kuntien ja sidosryhmien edustajaa. Seinäjoen 
valtuustosali näytti vielä tyhjältä ennen yhteiskokouksen
alkamista.

Hankkeen ohjausryhmän, projektiryhmän ja kaikkien työryhmien yhteiskokous järjestettiin 5.12.2013 Seinäjoen kaupungintalolla. 

Yhteiskokouksessa kaikki työryhmien jäsenet saivat tutustua kunnissa kiertäneeseen EnergiaStartti! –draamaan, mikä herätti keskustelua, vaikka useat olivat pätkän jo nähneetkin. 

 

Ennen yhteiskokousta työryhmien jäsenet olivat valikoineet Seinäjoen seudun ilmastostrategian toimenpiteistä omasta mielestään tärkeimmät toteutettavaksi vuosina 2014 – 2016. Näihin pureuduttiin työpajatyöskentelyssä kokouspäivän aikana. Näin päästiin konkretian tasolle ja eri ammattialojen edustajat pystyivät keskustelemaan kaikkien työryhmien asioista. Toimintamallista saatiin varsin monipuolinen. 

Yhteiskokouksen lopputuloksena oli varmasti kaikille selvää, että kuntien ilmasto- ja energiansäästöasioissa tekemistä riittää useiksi vuosiksi. Työpajan keskusteluryhmät toivat esiin useita toteutuskelpoisia hankkeita, joilla voidaan edistää alueen kestäviä julkisia hankintoja, energiatehokkuutta, energiaomavaraisuutta, biotalousasioita ja kilpailukykyä. Yhteiskokouksesta on koottu muistio, jota käsitellään työryhmien kokouksissa touko-kesäkuussa.

 

Syöppö vai pihi? – energiankulutusta seurataan

 

EnergiaStartti –tilaisuudet saivat huomiota osakseen syyskauden aikana ja poikivat jatkotoimenpiteitä useissa kunnissa. Henkilöstön rooli jatkotoimenpiteiden edistämisessä on ratkaiseva. Miten on sinun kuntasi laita? 

 

Seinäjoen seudun kunnat ovat liittyneet energiatehokkuussopimukseen. Seinäjoen kaupunki on sitoutunut vähentämään energiankulutusta 10% ja Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kurikka, Kuortane ja Lapua 9% vuoden 2016 loppuun mennessä.

Kunnat seuraavat omistamiensa kiinteistöjen energiankulutusta vuositasolla. Parhaillaan raportoidaan vuoden 2013 kulutustietoja Motiva Oy:lle, joka toimii kuntien energiatehokkuussopimusten ja -ohjelmien hallinnoijana yhdessä Kuntaliiton kanssa. Tänä vuonna vuosiraportointiin sisällytetään myös vuonna 2013 ja sitä aikaisemmin toteutetut energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävät toimenpiteet.

Nyt kannattaa kiinteistöjen käyttäjienkin olla skarppina! Seinäjoen seudun kuntien kouluihin, päiväkoteihin tai muihin kiinteistöihin saattaa lähiaikoina ilmestyä tarroja, jotka kannustavat välttämään turhaa energiankulutusta. Energiapihi –tarrat kertovat siitä, että huoneen käyttäjä on ollut säästeliäs. Energiasyöppö -tarra ilmestyy oveen, mikäli esimerkiksi valot ovat jääneet päälle. Oletko sinä energiapihi vai kenties energiasyöppö? Pian selviää! 

Syyskausi aloitetaan yhteisellä ilmastomatkalla

Kestävä Seinäjoen seutu –hankkeessa on järjestetty perinteisesti vuosittainen ilmastomatka esimerkillistä ilmastotyötä tekeviin kohteisiin. Tänä vuonna ilmastomatkalle lähdetään 17. – 18.9. Porin suunnalle. Kaikki Seinäjoen seudun kuntien ilmastotyössä mukana olevat henkilöt ja siitä kiinnostuneet ovat tervetulleita matkalle mukaan. Lisätietoja voi kysellä Johanna Hanhilalta, etunimi.sukunimi@thermopolis.fi. Merkkaathan kalenteriisi!

Ilmastotyön jatkamiseksi on kehitteillä uusia hankemahdollisuuksia. Seinäjoen seudun kuntien edustajat ovat laatineet yhdessä ilmastohankkeen työntekijöiden kanssa yhteisen toimintamallin, jota on tarkoitus viedä käytäntöön konkreettisin toimenpitein. Osa ilmastohankkeen aikana syntyneistä työryhmistä jatkaa toimintaansa entiseen tapaan. Kuntakohtaiset ilmastotiimit vauhdittavat ilmastotyön ja siihen liittyvän viestinnän etenemistä kunnan sisällä. Kuntien yhteinen jatkohanke on suunnitteluvaiheessa.

Teksti: Johanna Hanhila

Kuvat: Kai Pöntinen, Kestävä Seinäjoen seutu -hanke

Kiroileva siili haastaa säästämään energiaa ja ympäristöä

Kiroileva siili huolestui jo aiemmin Itämeren tilasta.
Nyt siili haastaa lapset ja nuoret miettimään, miten
ympäristölle ystävällistä arkea rakennetaan.
Kuva: Milla Paloniemi / kiroilevasiili.fi

Kun rakennetaan ympäristöä kunnioittavaa yhteiskuntaa, jonka halutaan säilyvän myös tuleville sukupolville, lasten ja nuorten asenteet ja energiankäyttötottumukset ovat avainasemassa.

- Koulut ja päiväkodit ovat avainasemassa myös silloin, kun kuntien omistamien kiinteistöjen energiakuluja halutaan painaa alas, Johanna Hanhila Kestävä Seinäjoen seutu - hankkeesta toteaa.

Seinäjoen seudun kunnat toteuttavat lukuvuoden 2014-2015 aikana alueen kouluissa julistekampanjan, jossa lapsia ja nuoria haastetaan miettimään omia energiankäyttötottumuksia sekä niistä syntyviä taloudellisia ja ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia.

Kuukausittain vaihtuvien julisteiden teemat käsittelevät niitä arjen valintoja, joissa energia on tavalla tai toisella mukana. Julistemateriaalin lisäksi opettajat saavat käyttöönsä tukimateriaalin, joka julkaistaan kestavaseinajoenseutu.fi -sivustolla kesän 2014 aikana.

- Varmistaaksemme kampanjan houkuttelevuuden myös lasten ja nuorten näkökulmasta, etsimme julisteille pitkään sopivaa kärkihahmoa. Iloksemme jalasjärveläissyntyinen sarjakuvapiirtäjä-kuvittaja-graafikko Milla Paloniemi lupautui kampanjaan mukaan, Hanhila iloitsee.

Kampanjan julisteissa seikkailee särmikäs oman tiensä kulkija Kiroileva Siili, jolle luontoon ja ympäristön liittyvät teemat ovat entuudestaankin tuttuja. Siili oli mukana mm. Luonto-Liiton Itämeren suojelukampanjassa 2008.    

- Kesäharjoittelijamme Heidi Kortesoja kokosi julistekampanjalle taustamateriaalia jo kesäkaudella 2013. Tulevana kesänä materiaali viimeistellään julkaistavaan muotoon. 

Haluatko koulusi tai luokkasi mukaan kampanjaan?

Ota yhteyttä:

Krista Laurila,
p. 044 779 0814
etunimi.sukunimi@thermopolis.fi

Yrityksissä ymmärretään materiaalitehokkuuden merkitys

ARS Wood Oy:n ovet valmistetaan mittati-
laustyönä. Asko Ylirantala testasi, mihin
kirjoittaja kuvan oven laittaisi.

Tämä ymmärretään myös kuortanelaisessa ARS Wood Oy:ssä, joka on erikoistunut mittatilaustyönä tehtävien sisä- ja ulko-ovien valmistukseen. Viisi henkilöä työllistävän yrityksen toimitilat lämpiävät ylijäämämateriaalilla, mitä ovien valmistuksessa syntyy. Samalla lämpiävät seitsemän muun samassa rakennuksessa toimivan yrityksen tilat.

- Häviää tämä sähkölämmitykselle huolettomuudessa, mutta kustannusvaikutukset ratkaisevat, yrittäjä Asko Ylirantala toteaa. 

”Ei vaihtoehto, vaan melkeinpä pakko” 

 

Tiedustelen, onko kysyntä vaikuttanut energia- ja materiaalitehokkaiden ratkaisujen syntymiseen.

- Kun edellisen firman aikana teimme vientikauppaa Japaniin, energia- ja ympäristöasioita piti tuumata asiakkaidenkin vaatimuksesta. Näiden ratkaisujen lähtökohtana on ollut järkevä liiketoiminta, Ylirantala pohtii.

Kun yritys muutti nykyisiin toimitiloihinsa vuosituhannen alussa, oli selvää, että öljy lämmityslähteenä vaihdetaan kotimaiseen vaihtoehtoon. Nyt kiinteistö lämpiää ylijäämämateriaaleista puristetuilla priketeillä.

- Hukkapätkät murskataan ja kaikki tuotannossa syntyvä puru puristetaan priketeiksi. Myös pellettiä ja turvetta on kokeiltu jossakin vaiheessa.

Koska lämmitysjärjestelmän muutoksesta aiheutuneet investoinnit on toteutettu pitkällä aikajänteellä, kustannuksetkin ovat pysyneet hallittavina.

Ylirantalan mukaan kaikki hänen tuntemansa puualan yrittäjät hyödyntävät hukkamateriaalin yrityksen energiantuotannossa.

- Kerran murskasimme kahvikämpässäkin syntyvät jätteet testataksemme niiden soveltuvuutta lämmityslähteeksi. Murskatusta aineksesta syntyvä ominaistuoksu oli kuitenkin sen verran ikävä, että tästä ajatuksesta luovuttiin, yrittäjä nauraa.

Apua materiaalien ja energian sivuvirtojen hyödyntämiseen

Työ- ja elinkeinoministeriön ja ympäristöministeriön asettama työryhmä julkaisi vuoden alussa ehdotuksensa Suomen kansalliseksi materiaalitehokkuusohjelmaksi. Ohjelmassa materiaalitehokkuudella tarkoitetaan mm.

• säästeliäämpää luonnonvarojen käyttöä, 
• tehokasta sivuvirtojen hallintaa, 
• jätteen määrän vähentämistä ja 
• materiaalin kierrättämisen lisäämistä tuotannossa.

Lue lisää materiaalitehokkuusohjelmasta.

Eteläpohjalaisille ruokajärjestelmien parissa toimiville alkutuotannon ja teollisuuden yrityksille on tarjolla apua yrityksen materiaalivirtojen kartoittamiseen ja niistä nousevien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämiseen. Frami Oy:n ja Thermopolis Oy:n yhteishanke Versatile Materials etsii uutta bisnestä ja teknologioita biotalouden sivu- ja jätevirtojen hyödyntämiseksi.

Lisätietoja: 

Merja Järvelä, p. 044 738 0020, etunimi.sukunimi@thermopolis.fi

Katso myös:

• ARS Wood Oy
• Testaa yrityksesi materiaalitehokkuuden taso

Teksti ja kuva: Krista Laurila