Tarkkuudella pienempään ruokahävikkiin

Söithän sinäkin lautasesi tyhjäksi aterialla? Ruokaa ostetaan kotonakin vain tarvittava määrä ja käytetään se kaikki. Eikös niin? 

Kurikassa on ryhdytty tuumasta toimeen ruoan suhteen. Tämän seurauksena ruoan laatu on parantunut ja ruokahävikki vähentynyt.

Kurikan kaupungin palvelupäällikkö Maarit Berghäll luennoi asiasta Seinäjoen seudun ilmastostrategia -hankkeen loppuseminaarissa helmikuussa: - Kokonaisuudessaan ruokahävikkimäärä Suomessa on vuositasolla arviolta noin 335 – 460 miljoonaa kiloa, eli 62 – 86 kg henkilöä kohden.

- Ruokahävikki on kyettävä ensin tunnistamaan ja mittaamaan, ennen kuin sen torjumiseksi voidaan löytää keinoja, Berghäll toteaa. Kun hävikit löydetään ja asia korjataan, voidaan säästää vuosittain tuhansia euroja veronmaksajien rahaa jo yhdessä kunnassa.

Myös syömätön ruoka maksaa. Kustannuksia syömättömästä ruoasta tulee muistakin kuin valmistavan keittiön kustannuksista. Jätemäärän vähentyessä ylimääräiset jätteiden kuljetukset poistuvat ja jätteenkäsittelykulut pienenevät. 

Berghäll luettelee syömättömästä ruoasta johtuvia kustannuksia: - Siihen sitoutuu työtä, aikaa, henkilöstökustannuksia, raaka-aineita ostokustannuksina ja luonnonvaroina, energiaa, vettä ja jätehuoltokustannuksia. Voidaankin todeta, että roskiin mennyt ruoka maksaa vielä jätteenäkin noin 2 euroa kilolta.

Kurikassa on luovuttu pääsääntöisesti einesten käytöstä ja vaihdettu omavalmisteisiin tuotteisiin. - Sen seurauksena esimerkiksi jauhelihaperunasoselaatikon ravintosisältö ja maku paranivat, vuokaroskat jäivät pois ja annoshinta pieneni hieman alle eurolla. Vuositasolla säästöjä syntyy tämän ruoan osalta terveysseuraamusten lisäksi yli 12 000 euroa. Ruoka käy kaupaksi paremmin, kun se on maukasta, Berghäll toteaa.

Kurikassa lautashävikki on pienentynyt reilusti. Pelkästään tammi-maaliskuun aikana elintarvikekustannukset ovat laskeneet edellisvuoteen nähden 25%. Myös muu hävikki, erityisesti tarjoiluhävikki on pienentynyt. 

Kypsennys- ja valmistushävikkiä on onnistuttu vähentämään tuotekehityksen avulla.

Kun ruoka on hyvää ja terveellistä, on mielikin virkeämpi. Vähentämällä ruokahävikkiä ja eineksiä, myös ympäristö kiittää. 

Teksti: Johanna Hanhila

Kuva: Johannes Jansson/norden.org

Seinäjoen seudulla vauhditetaan ilmastotyötä

Ilmastotyö Seinäjoen seudulla etenee. Alavuden, Ilmajoen, Jalasjärven, Kauhavan, Kuortaneen, Kurikan, Lapuan ja Seinäjoen kunnat hyväksyivät yhteisen ilmastostrategian vuosien 2012 ja 2013 taitteessa. Nyt strategian jalkautustyötä vauhditetaan Kestävä Seinäjoen seutu – hankkeen avustuksella. 

    

- Strategioilla on omituinen taipumus jäädä pölyttymään kirjahyllyihin. Kuntien yhteisenä tavoitteena on sellaisten toimenpiteiden toteuttaminen, joilla säästetään energiaa ja ympäristöä sekä samalla kustannuksissa. Strategian valmistelu oli tälle työlle vain lähtölaukaus, Lapuan kaupungin ympäristöinsinööri Mirva Korpi ja Thermopolis Oy:n toimitusjohtaja Mika Yli-Petäys toteavat.

Saarnaamalla ei maailmaa pelasteta 

 

Seinäjoen seudun ilmastostrategian valmisteluun osallistui noin 100 henkilöä. - Mukana olevissa kunnissa on kuitenkin tuhansia työntekijöitä. Jokainen työntekijä voi osallistua toimenpiteiden toteuttamiseen ja viedä Seinäjoen seutua näin kestävän kehityksen tielle. Pienistäkin panostuksista syntyy pitkäkestoisia vaikutuksia, Yli-Petäys jatkaa.

Yli-Petäys ja Korpi innostuvat pohtimaan keinoja kuntien ja yritysten työntekijöitä innostamiseen. 

- Sormi pystyssä saarnaaminen ei auta. Haluammekin pyrkiä päästövähennyksiin ja kustannussäästöihin iloisella ja rennolla meiningillä. Ulkopuolinen näkökulma oman organisaation toimintaan saattaa antaa alkusysäyksen muutokseen.

Hankkeen yhtenä tavoitteena onkin tiedottaa strategiasta ja sen sisällöstä mahdollisimman monille. Ihmisten kiinnostusta herätellään uudentyyppisiäkin keinoja käyttämällä. – Esimerkiksi kunnissa kokeillaan henkilöstölle suunnattuja EnergiaStartti -tilaisuuksia, jossa ilmastonmuutosta lähestytään draaman keinoin maittavan aamupalan lomassa, Yli-Petäys lupaa. 

Energiansäästöön ja ilmastotyöhön liittyvien hyvien käytäntöjen levittämistä tuetaan myös jatkossa. - Työryhmätyöskentelyn tärkein tarkoitus on kuntien välisen keskusteluyhteyden ylläpitäminen ja aiheeseen liittyvien hyvien käytäntöjen vaihtaminen. Tällä vauhditetaan strategiassa asetettujen toimenpiteiden toteuttamista. 

Hanke tukee kuntia myös energiatehokkuussopimuksen ja energiaohjelmien mukaisten toimenpiteiden toteuttamisessa.

Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kuortane, Kurikka, Lapua ja Seinäjoki ovat sitoutuneet ilmastotyöhön vuoden 2016 loppuun saakka. Hankkeen aikana määritellään, mitkä strategiassa asetetuista toimenpiteistä toteutetaan ensimmäisenä.

Kilpailuetua ilmastotyöstä

 

Ilmastostrategiassa asetetun vision mukaisesti Seinäjoen seutu haluaa olla kestävän kehityksen alueellinen suunnannäyttäjä. - Toteutuessaan visio tuottaa imagohyötyä koko alueelle, Yli-Petäys lupaa.  

- Kunnat voivat omalla esimerkillään vaikuttaa kuntalaisten ja elinkeinoelämän toimintaan. Ilmastolle ystävällisistä panostuksista on kuitenkin kerrottava kovaan ääneen. Näin asioille voidaan löytää myös toisenlaisia arvotuksia. Esimerkiksi ympäristöarvojen huomioiminen julkisissa hankinnoissa voi edesauttaa kuntaa erottumaan kilpailijoista. Käyttämällä oman maakunnan tuotteita ja palveluja parannetaan myös työllisyyttä.

 

Satsaukset ilmaston ja ympäristön hyväksi mielletään helposti ylimääräiseksi rahasyöpöksi. - Energiatehokkuuden parantamiseen ja kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämiseen tähtäävät investoinnit maksavat itsensä takaisin taloudellisina säästöinä, Yli-Petäys ja Korpi lupaavat.

Teksti: Krista Laurila

Kuvat: Seinäjoen kaupunki

Energiaviisas nappaa voitot kotiin

Tämän tietää ainakin Seinäjoen kaupungin tilapalvelujen päällikkö, kaupunginarkkitehti Jussi Aittoniemi. 

- Kun omistaa yli 300 kiinteistöä, joissa on yhteensä noin 420 000 kerrosneliömetriä, tietää rakentamisen laadulla ja kiinteistöjen käyttötavoilla olevan merkittäviä taloudellisia vaikutuksia.

Rakentaminen ja rakennukset muodostavat noin 40% kaikesta Suomen energiankulutuksesta ja kasvihuonekaasupäästöistä, joten niillä on merkitystä myös taistelussa ilmastonmuutosta vastaan.

Löydä kannattavimmat säästökohteet

Seinäjoki liittyi energiatehokkuussopimukseen vuonna 2012. Silti kaupunki on sijoittunut lähes poikkeuksetta 10 parhaan joukkoon lämmön- ja sähkönkulutusvertailuissa 8 vuoden seurantajaksolla. 

Lämpöä kuluu kolmanneksi vähiten ja sähkönkulutus riittää yhdeksänteen sijaan, kun vertailujoukkona käytetään yli 30 000 asukkaan kaupunkeja. 

- Työtä energiatehokkuuden parantamiseksi on tehty 1990-luvulta asti, jolloin Seinäjoen kantakaupungin rakennuksille tehtiin energiatehokkuuskatselmoinnit. Koko kiinteistömassa katselmoitiin kerralla ja omalle henkilöstölle vastuutettiin jatkoseuranta. Tavoitteena oli saada aikaan vaikuttavuutta ilman investointeja, Aittoniemi kertoo. 

Energiakatselmuksella tarkoitetaan kokonaisvaltaista selvitystä rakennuksen energian ja veden käytöstä ja niiden tehostamismahdollisuuksista. 

Katselmusraporttiin kootaan tietoa energiankulutuksesta, esitetään ehdotukset kohteeseen soveltuvista tehostamistoimenpiteistä ja mahdollisista investoinneista. Raportissa eritellään esitettyjen toimenpiteiden energiansäästövaikutukset, syntyvät kustannukset sekä takaisinmaksuajat. Tilaaja kuitenkin päättää, mitä ja miten toimenpiteitä soveltaa.  

Fiksu säästää ilman investointeja  

Kiinteistöjen käytöllä ja ylläpidolla on oleellinen vaikutus rakennuksen energiankulutukseen, joten kustannussäästöjä saa aikaiseksi ilman investointejakin.

- Sähkön, veden ja valaistuksen käytön vähentäminen, oikeat valaisinvalinnat sekä lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmien asianmukainen käyttö mahdollistavat kymmenien tuhansien vuosittaiset säästöt keskikokoisessa kunnassa, Lea Hämäläinen Thermopolis Oy:stä toteaa. Tästä on saatu hyviä kokemuksia esimerkiksi Oulun seudulla.    

Hämäläinen oli mukana toteuttamassa Nurmon Hyllykallion koulun mallienergiakatselmusta Seinäjoen seudun ilmastostrategia –hankkeen aikana.

– Toteuttamalla katselmusraportissa esitetyt toimenpide-ehdotukset, kaupunki voi saavuttaa yli 10 000 euron säästöt vuositasolla, Hämäläinen kannustaa.

Aittoniemi painottaa jatkuvan seurannan merkitystä parannuskohteiden havaitsemisessa. – Jatkuva seuranta auttaa havaitsemaan häiriötilat sekä kohdentamaan parannustoimet. Tekniset apuvälineet toimivat edesauttajina.

- Osaava henkilöstö ja systemaattiset toimintamallit ovat keskeisimmät tekijät pitkäkestoisten vaikutusten aikaan saamisessa. Näillä eväin on onnistuttu ainakin Seinäjoella, Aittoniemi kiittää tulosalueensa henkilöstöä. 

Miksi siis maksaa ylimääräisiä kulueriä paikallisen energiayhtiön kassaan, kun saman summan voi hyödyntää kunnan varsinaisessa toiminnassa?

Teksti: Krista Laurila
Kuvat: Seinäjoen kaupunki, Thermopolis Oy

Yrityksen ympäristötyö lähtee pienistä asioista

Tähän uskovat ainakin Kauppilan Autohajottamon yrittäjät, Jari ja Matti Kauppila Jalasjärven Ilvesjoella. 

Yrityksessä puretaan vajaa 200 kuorma-autoa vuodessa. 

- Noin 90% osista menee kierrätykseen tai uuteen käyttöön. Kaatopaikkajätettä syntyy vuositasolla vain vaihtolavan verran, Matti Kauppila toteaa. 

Riittävästi harkittu ja haittatekijät minimoitu 

Kauppilassa ympäristötyö nivotaan yrityksen toimintaan huolellisen suunnittelun ja haittavaikutusten minimoinnin kautta.   

- Pyrimme siihen, että materiaali- ja energiahävikki olisi mahdollisimman pieni. Esimerkiksi Suomessa käytöstä poistetuille kuorma-autoille ja muille raskaille ajoneuvoille on kysyntää ulkomailla. Muu materiaali kierrätetään tai hyödynnetään osina noin 90-prosenttisesti, Kauppila summaa.

Muun muassa rauta- ja peltiromun, alumiinin, messingin, öljyn, jäähdytinnesteiden, muoviosien ja renkaiden elinkaari jatkuu hyötykäytössä tai kierrätysmateriaalina. Myös pakkaustarvikkeet ovat kierrätysmateriaalia. 

Toimitilojen lämpötiloja säädellään käytön mukaan, varastojen valaistusta säädellään liiketunnistimilla ja ajastimilla ja energiahukkaa minimoidaan erityisesti pakkaskaudella. 

Saavutettuja säästöjä Kauppilat eivät paljasta, mutta energiansäästötoimien määrästä päätellen kustannusvaikutuksetkin ovat mittavat. 

Ilvesjoen tuulimyllyt näkyvät kauas

Kauppilassa siirryttiin uusiutuvaan energiaan jo viime vuosituhannella. Jyrisevän myllyn vesivoimalaitos käynnistettiin 1990-luvun alussa uudelleen ja vuonna 2009 tontin kulmaan nousi tuulimylly. Myös parin kilometrin päässä toimiva viinatehdas Pramia saa virtansa omasta tuulivoimalasta.

Voimalaitosten tuotantokapasiteetti ylittää oman tarpeen, joten Ilvesjoelta on myyty energiaa jo 23 vuotta.

- Kaikki investoinnit on tehty omalla rahoituksella, tokaisee Kauppila ja peräänkuuluttaa valtion kannustimia energiaratkaisuihin.

Kun kysyn mitä lisäarvoa uusiutuva energia on yritykselle tuonut, Matti Kauppila ei kauaa mieti. – Energiakuluissa säästäminen on yrittäjälle luontainen kannustin. Uusiutuvan energian käyttö luo mielikuvaa yrityksestä, joka pyrkii pysymään kehityksessä mukana ja vaikuttamaan ympäristön ja asioiden tilaan. Tämä on merkki vastuullisesta toiminnasta ja tekee yrityksestä houkuttelevan.

- Tuulimyllyä on myös vaikea olla huomaamatta. Uusiutuvan energian käyttö on parantanut yrityksemme medianäkyvyyttä sekä maakunnassa että valtakunnallisesti. 

Keskustelu asiakkaan kanssa alkaa useimmiten myllystä. Saamme vastata lähes päivittäin seuraaviin kysymyksiin: Pyöriikö mylly? Oletko käynyt ylhäällä? Entä näkyykö sieltä kauas?

Teksti ja kuvat: Krista Laurila