Energiaviisas nappaa voitot kotiin

Tämän tietää ainakin Seinäjoen kaupungin tilapalvelujen päällikkö, kaupunginarkkitehti Jussi Aittoniemi. 

- Kun omistaa yli 300 kiinteistöä, joissa on yhteensä noin 420 000 kerrosneliömetriä, tietää rakentamisen laadulla ja kiinteistöjen käyttötavoilla olevan merkittäviä taloudellisia vaikutuksia.

Rakentaminen ja rakennukset muodostavat noin 40% kaikesta Suomen energiankulutuksesta ja kasvihuonekaasupäästöistä, joten niillä on merkitystä myös taistelussa ilmastonmuutosta vastaan.

Löydä kannattavimmat säästökohteet

Seinäjoki liittyi energiatehokkuussopimukseen vuonna 2012. Silti kaupunki on sijoittunut lähes poikkeuksetta 10 parhaan joukkoon lämmön- ja sähkönkulutusvertailuissa 8 vuoden seurantajaksolla. 

Lämpöä kuluu kolmanneksi vähiten ja sähkönkulutus riittää yhdeksänteen sijaan, kun vertailujoukkona käytetään yli 30 000 asukkaan kaupunkeja. 

- Työtä energiatehokkuuden parantamiseksi on tehty 1990-luvulta asti, jolloin Seinäjoen kantakaupungin rakennuksille tehtiin energiatehokkuuskatselmoinnit. Koko kiinteistömassa katselmoitiin kerralla ja omalle henkilöstölle vastuutettiin jatkoseuranta. Tavoitteena oli saada aikaan vaikuttavuutta ilman investointeja, Aittoniemi kertoo. 

Energiakatselmuksella tarkoitetaan kokonaisvaltaista selvitystä rakennuksen energian ja veden käytöstä ja niiden tehostamismahdollisuuksista. 

Katselmusraporttiin kootaan tietoa energiankulutuksesta, esitetään ehdotukset kohteeseen soveltuvista tehostamistoimenpiteistä ja mahdollisista investoinneista. Raportissa eritellään esitettyjen toimenpiteiden energiansäästövaikutukset, syntyvät kustannukset sekä takaisinmaksuajat. Tilaaja kuitenkin päättää, mitä ja miten toimenpiteitä soveltaa.  

Fiksu säästää ilman investointeja  

Kiinteistöjen käytöllä ja ylläpidolla on oleellinen vaikutus rakennuksen energiankulutukseen, joten kustannussäästöjä saa aikaiseksi ilman investointejakin.

- Sähkön, veden ja valaistuksen käytön vähentäminen, oikeat valaisinvalinnat sekä lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmien asianmukainen käyttö mahdollistavat kymmenien tuhansien vuosittaiset säästöt keskikokoisessa kunnassa, Lea Hämäläinen Thermopolis Oy:stä toteaa. Tästä on saatu hyviä kokemuksia esimerkiksi Oulun seudulla.    

Hämäläinen oli mukana toteuttamassa Nurmon Hyllykallion koulun mallienergiakatselmusta Seinäjoen seudun ilmastostrategia –hankkeen aikana.

– Toteuttamalla katselmusraportissa esitetyt toimenpide-ehdotukset, kaupunki voi saavuttaa yli 10 000 euron säästöt vuositasolla, Hämäläinen kannustaa.

Aittoniemi painottaa jatkuvan seurannan merkitystä parannuskohteiden havaitsemisessa. – Jatkuva seuranta auttaa havaitsemaan häiriötilat sekä kohdentamaan parannustoimet. Tekniset apuvälineet toimivat edesauttajina.

- Osaava henkilöstö ja systemaattiset toimintamallit ovat keskeisimmät tekijät pitkäkestoisten vaikutusten aikaan saamisessa. Näillä eväin on onnistuttu ainakin Seinäjoella, Aittoniemi kiittää tulosalueensa henkilöstöä. 

Miksi siis maksaa ylimääräisiä kulueriä paikallisen energiayhtiön kassaan, kun saman summan voi hyödyntää kunnan varsinaisessa toiminnassa?

Teksti: Krista Laurila
Kuvat: Seinäjoen kaupunki, Thermopolis Oy