KESTÄVÄ -ilmastotyö toimii esimerkkinä muille eurooppalaisille Interreg-ohjelman kautta

Kuntien kestävän kehityksen työtä ehdotetaan hyväksi käytännöksi

Seinäjoen seudun ilmastostrategian tavoitteiden saavuttamisen yhtenä toteutustapana on ollut kuntien määrätietoiset toimenpiteet kestävän kehityksen edistämisen suhteen. Kunnat ovat mm. edistäneet jätehuollon toimivuutta, liittyneet vapaaehtoiseen energiatehokkuussopimukseen, muodostaneet kuntakohtaisia energiansäästötiimejä, kouluttaneet työntekijöitään ja valistaneet kuntien nuoria esim. lajittelun osalta. Kestävä-toiminnan toimenpiteiden on katsottu olevan toteutuskelpoisia myös muissa Euroopan maissa. Tästä syystä Seinäjoen seudun kuntien kestävä-toimintaa ehdotetaan "hyväksi käytännöksi" Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) Interreg Europe -ohjelmalle. Ohjelma tukee julkisten ja julkisluonteisten viranomaisten yhteistyötä aluekehityksen tavoitteiden ja ohjelmatyön parantamiseksi. Hyvillä käytännöillä pyritään edistämään ennen kaikkea aluepolitiikan kehitystä.

Uudet hankkeet käynnistyivät

Etelä-Pohjanmaan alueella käynnistyivät uudet EAKR:n tukemat kehityshankkeet: Co2mmunity ja LowTEMP. Hankkeet toteutetaan 1.10.2017 - 30.9.2020. Etelä-Pohjanmaan energiatoimisto Thermopolis Oy on mukana molemmissa hankkeissa. Hankkeet kuuluvat Interreg Baltic Sea Region -ohjelmaan, jonka tavoitteena on innovatiivisempi ja kestävämpi Itämeren alue.

Co2mmunity – yhteistyöryhmiä ja aluekehitystä

Hanke tarjoaa tietoa kunnille, yhteisöille ja alueellisille energiatoimijoille uusiutuvan energian (aurinko-, maa-, vesi- ja bioenergia) hyödyntämisestä sekä yhteisöenergian alueellisesta kehittämisestä. Yhteisöenergialla tarkoitetaan energiantuotantoa, joka toteutetaan esimerkiksi energiaosuuskunnan toimesta, kuten kaasutankkausasema tai paikallinen lämmöntuotantolaitos. Hankkeen tavoitteena on edistää yhteisöenergian tunnettavuutta Itämeren alueen kunnissa ja yhteisöissä. 

Co2mmunity-hanke toteutetaan kansainvälisessä yhteistyöverkostossa, jonka pääpartnerina toimii saksalainen Kielin yliopisto. Hankkeen suomalaiset projektipartnerit ovat Aalto-korkeakoulusäätiö sr, Green Net Finland ry, Etelä-Pohjanmaan liitto sekä Thermopolis Oy.

Hankkeesta pääset lukemaan lisää täältä tai hankkeen englanninkielisiltä sivuilta: http://co2mmunity.eu/

 







LowTEMP – matalan lämpötilan kaukolämpö Itämeren alueella

Hankkeen tavoitteena on edistää Itämeren alueen kaukolämpöverkkojen kestävää kehitystä. Kaukolämpöverkon lämpötilan alenemalla tavoitellaan lämpöhäviöiden vähenemistä, uusiutuvien energiamuotojen ja hukkalämmön tehokkaampaa hyötykäyttöä. Hankkeen avulla pyritään lisäämään paikallisten ja alueellisten toimijoiden lisäksi myös viranomaisten asiantuntemusta matalan lämpötilan kaukolämpöverkon suunnittelun, rahoituksen, käyttöönoton ja tuotannon osalta. Asiantuntemus mahdollistaa ja luo pohjan tulevaisuuden matalan lämpötilan kaukolämpöverkkojen kehitykselle. Energiatehokkaampi energiantuotanto antaa mahdollisuuden energiansäästölle, paremmalle taloudelle ja puhtaammalle ilmalle Itämeren alueella. LowTEMP-hanke toteutetaan yhdeksän Itämeren alueen maan yhteistyönä. Projektin pääpartnerina toimii puolalainen Institute of Fluid Flow Machinery, Polish Academy of Sciences. Suomalaiset projektipartnerit ovat Kurikan Kaukolämpö Oy sekä Thermopolis Oy.  Hankkeesta pääset lukemaan lisää täältä.

Ajankohtaista: joulukalenteri, kinkkutemppu sekä jätehuollon muutokset ja kampanjat

Kestävät logot

Kestävät -ilmastotyöhön on valittu uudet, nyt käyttöön otettavat logot.

Joulukalenterin alkuun 7 yötä!

Kuun vaihteessa alkaa taas Thermopolis Oy:n joulukalenteri, johon myös Kestävä -hanke osallistuu. Joulukalenteria pääset seuraamaan Facebookista Thermopoliksen sivulta, jonne ilmestyy päivittäin uusia jännittäviä luukkuja!

Kinkkutemppu - paistinrasvat polttoaineeksi 20.12.2017-4.1.2018

Muistathan, että kinkunpaistorasvoja ei saa kaataa viemäriin? Viime vuonna uutisoitiin mahdollisuudesta viedä kinkkurasvat keräykseen, jolloin niistä tuotettiin uusiutuvaa dieseliä. Nyt se on todellisuutta koko Suomessa. Yhden kinkun rasvoilla voi henkilöautolla ajaa jopa kolme kilometriä.

Ota joulunkinkun paistinrasvat talteen tyhjään, huuhdeltuun maitopurkkiin ja toimita ne lähimpään keräyspisteeseen. Keräyspisteen löydät muunmuassa jokaisesta K-Citymarketista. Kinkkutempun tuotot lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen. Lisätietoja löydät Kinkkutempun nettisivuilta. 

Kuva:www.kinkkutemppu.fi.

Ekotekotempaus Kauhavalla

Kauhavalla järjestetään tammi-helmikuussa 2018 4-6. luokkalaisille ekotekotempaus. Tempaus on lähtöisin Porvoon kouluista ja sen on toteuttanut Kehitysyhtiö Posintra Oy. Tempaus kestää viikon, jonka aikana jokainen oppilas kirjaa tekemiään ekotekoja ekotapapassiin. Viikon lopuksi passi palautetaan opettajalle ja eniten ekotekoja tehnyt luokka palkitaan hienosta suorituksesta.

Ekoroskin ajankohtaiset (Kauhava)

Oma jäteastia mustalle pussille ensi vuonna

Mustat ja vaaleat pussit kerätään erillisiin astioihin ensi vuoden lokakuun alusta alkaen, koska Ekorosk siirtyy bio- ja energiajätteiden (ts. mustien ja vaaleiden pussien) erilliskeräykseen 1.10.2018 alkaen.

Ekorosk hankkii tarvittavat biojäteastiat, jolloin biojäte kerätään Ekoroskin astioihin. Ekorosk omistaa astiat, mutta ei peri kotitalouksilta erillistä maksua astioista. Ensi vuoden alkupuolella Ekorosk lähettää infokirjeen kaikkiin kotitalouksiin, jossa tiedotetaan käytännön asioista koskien erilliskeräystä, mm. astioista, niiden koosta ja aikataulusta. "Mustien jätepussien osuus on ¼ kaikista jätepusseista, siksi kotitaloudet tulevat pärjäämään pienemmällä jäteastialla biojätteelle", sanoo Ekoroskin tiedottaja Pia Grankvist

Ei erillistä maksua biojäteastioista 

Kotitaloudet eivät maksa erillistä vuokraa tai maksua biojäteastiasta Ekoroskille. Ekoroskin maksut koostuvat kiinteästä kuukausimaksusta sekä bio- ja energiajätteen käsittelymaksusta. Ekorosk laskee bio- ja energiajätteen käsittelymaksua 30 % 1.10.2018, kun se toimitetaan erilliskerättynä käsiteltäväksi. Erilliskerätyn bio- ja energiajätteen käsittelymaksut ovat alhaisemmat verrattuna nykyiseen optiseen lajitteluun, tästä syystä Ekorosk voi kustantaa biojäteastioiden hankinnan sekä laskea käsittelymaksua.

Kimppa-astia on yksi vaihtoehto, jos omaan pihaan ei halua useampaa astiaa. Naapureilla voi olla kimppa-astioita biojätteelle ja energiajätteelle. Astioiden koko määräytyy astioita käyttävien asukkaiden määrän mukaan. Kimppa perustetaan solmimalla sopimus yhteisistä jäteastioista, sopimus lähetetään Pohjanmaan jätelautakunnalle. Sopimuksessa määritetään kimppa-astiaan osallistuvien naapureiden osuudet kotitalouksien koon mukaan. Silloin Ekorosk laskuttaa käsittelymaksua kotitalouden osuuden mukaan, lasku tulee siis valmiiksi jaettuna. Toinen työläämpi vaihtoehto on biojätteen kompostointi, kun biojätteet kompostoidaan ei tarvita biojäteastiaa. Myös biojätteitään kompostoivat kotitaloudet saavat 30 % alennusta käsittelyhinnasta 1.10.2018 alkaen.

Ensi vuoden lokakuusta alkaen kotitaloudet laittavat biojätteet erilliseen jäteastiaan. Ekoroskin tiedottajan Pia Grankvistin vieressä 240 l energiajäteastia ja 60 l biojäteastia. 

Teksti: Pia Grankvist
 

Lakeuden Etappi tiedottaa (Alavus, Kurikka, Lapua, Kuortane)

Lakanatekstiilikeräys jäteasemilla ja Lakanajahti kouluilla

Etappi ja kauhavalainen käsityöalan yritys Lankava Oy pistävät nyt kortensa kekoon kiertotalouden hyväksi ja ryhtyvät tekemään tekstiilikierrätyksessä yhteistyötä. Etappi kerää kierrätystekstiilejä eli käytettyjä lakanoita, joista Lankava valmistaa matonkuteita. Etappi järjestää lakanoiden ja puuvillaverhojen keräyksen laajamittaisesti kaikilla jäteasemillaan 1.10.2017-30.6.2018 välisenä aikana. Kerätyt lakanat menevät Etapista eteenpäin Lankavalle, joka tuottaa materiaalista kangaskudetta eli matonkuteita kuluttajakäyttöön. Keräyskampanjan aikana jäteasemilla otetaan maksutta vastaan puhtaita sisätiloissa säilytettyjä alus- ja pussilakanoita sekä puuvillaverhoja. Lue lisää täältä.

Koululaisten Lakanajahti on käynnissä vielä 30.11.2017 asti. Lakanajahti toimii aikaisemmin järjestetyn Tuikkujahdin tapaan, mutta tuikkujen sijaan kerätään lakanoita. Lue lisää ja katso osallistuneet koululuokat täältä. 

Kierrätyssankareita etsitään taas keväällä

Kierrätyssankarit-kampanja saa jatkoa keväällä 2018. Kierrätyssankarit järjestettiin ensimmäistä kertaa syksyllä 2016. Tässä kampanjassa toteutettiin erilaisia jätehuoltoon liittyviä toiminnallisia tehtäviä, jotka kirjattiin luokan yhteiseen jätepassiin. Kampanja koettiin kattavaksi ja mukavaksi keinoksi syventyä jätehuoltoon ja lajitteluun.

Viime syksyn Kierrätyssankariksi arvottiin Alakylän koulun 3A-luokka. Voittajakoulu pääsi palkintomatkalle tutustumaan Westenergyn jätevoimalan toimintaan. Kampanjasta tiedotetaan opettajille kevätlukukaudella.

Uusi OmaEtappi.com -palvelu helpottaa jäteasioiden hoitamista verkossa

Jäteasioiden hoitaminen verkossa on nyt kätevää ja helppoa. Etapin uusi verkkopalvelu on kotoisasti nimeltään OmaEtappi.com. Palvelussa voit hoitaa omia jätehuoltoasioitasi milloin vain, tarkastella palveluitasi, tehdä niihin muutoksia tai tilata uusia palveluita ja tuotteita. Myöskin asiakasraportointijärjestelmä (WEB-raportointi) siirtyy OmEtappi.com-palveluun marraskuun aikana. Joulukuuhun mennessä kirjautuneet ja rekisteröityneiden asiakkaiden kesken arvotaan rahanarvoisia palkintoja! Tutustu palveluun: www.omaetappi.com

Jätehuolto-opas ruoka- ja puhtauspalvelun henkilöstölle sekä päivitetty rakennusjäteopas tilattavissa asiakaspalvelusta

Oppaat opastavat oikeaoppiseen lajitteluun. Halutessaan oppaat voi tilata Etapin asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@etappi.com tai 06 421 4900.

Lajittelemattoman jätteen hintaa laskettiin – myös nimike muuttui

Lakeuden Etapin hinnasto ja lajitteluohjeet ovat muuttuneet lajittelemattoman kaatopaikkajätteen osalta marraskuussa. Hinnastosta on poistunut lajittelematon kaatopaikkajäte, jonka hinta oli 259,31 €/tn ja sen tilalle on otettu käyttöön esikäsiteltävä sekajäte. Muutos johtuu lainsäädännön aiheuttamasta muutoksesta ja rajoituksesta jätteen vastaanottoon. 6.11.2017 lähtien esikäsiteltävän sekajätteen hinta on 188,90 €/tn

Esikäsiteltävä sekajäte tarkoittaa kuormia, joissa on esimerkiksi

• eri hyödynnettäviä jätteitä sekaisin, esimerkiksi poltettavaa jätettä, puuta ja betonia.

• hyödynnettävää ja kaatopaikkaa sekaisin, esimerkiksi poltettavaa jätettä, villaa ja kipsiä.

Työharjoittelu Thermopolis Oy:ssä

Hei.

Olen 25-vuotias Luonto- ja ympäristöalan opiskelija Vilma. Alun perin olen kotoisin Kouvolan Kuusankoskelta. Lapualla olen asunut nyt muutaman vuoden verran. Opiskelen Järviseudun ammatti-instituutissa ympäristöalaa ja suoritin 10-viikon mittaisen työharjoittelujakson Etelä-Pohjanmaan energiatoimisto Thermopolis Oy:ssä Lapualla kevään 2017 aikana. Olen aikaisemmalta ammatiltani ravintolakokki ja palkkatyökseni vaikutan liikenneasematyöntekijänä kolmessa vuorossa.

Kävimme syksyllä luokan kanssa tutustumassa Thermopolis Oy:n toimintaan ja ajatus siitä, että tässä voisi olla mahdollinen harjoittelupaikka jäi kytemään mieleeni. Otin yhteyttä Johanna Punkariin. Sovimme tapaamisen heti seuraavalle viikolle ja työharjoittelun aloituksesta päätimme muutaman viikon päähän. Sain harjoittelupaikan kevääksi 2017. Oli mukava huomata, kuinka ystävällisesti minut otettiin vastaan ja olin heti tervetullut tiimiin harjoittelemaan.

Harjoitteluaikana pääsin tutustumaan erilaisiin hankkeisiin. Ensimmäisenä tutustuin ZEROCO2 -hankkeeseen, jossa vaikutetaan kansainväliseen aluepolitiikkaan ja pyritään tuomaan käsite nollaenergiarakennuksen rinnalle käsite hiilidioksidipäästöttömästä rakennuksesta. Jo ensimmäisenä harjoittelupäivänä pääsin mukaan seuraamaan tämän hankkeen keskustelutilaisuutta Seinäjoelle.

Minulle selvisi mm., että EU:n laajuisesti rakennukset kuluttavat noin 40 % kaikesta kulutetusta energiasta. Hankkeessa esitetään ratkaisuksi tähän ZEROCO2-rakennuksia eli lähes hiilidioksidipäästöttömiä rakennuksia. ZEROCO2-rakennus siis tuottaa vuoden aikana vuoden tarvitsemansa energian itse uusiutuvista lähteistä. ”Mielenkiintoista! Ei siis lisättäisikään eristeitä, vaan uusiutuvaa energiaa!”. Tästä aiheesta voi olla yhteydessä Lea Hämäläiseen.

Olin myös mukana Leader-rahoitteisissa Energiatieto-hankkeissa, jotka toimivat Aisaparin ja Kuudestaan alueilla. Hankkeessa annetaan energiatietoa kotitalouksille eli neuvotaan energia-asioissa. Tietoa välitetään erilaisissa tapahtumissa, kuten kyläilloissa, messuilla, luennoimalla yhdistysten illoissa, kirjastonäyttelyiden ja tulevaisuudessa myös Youtube -videoklippien kautta. Aihealueet, joista tämän hankkeen kohdalla neuvontaa annetaan ovat: energiatehokas rakentaminen ja saneeraus, energiatodistukset, lämmitysjärjestelmän valinta, energiatehokkuus- vinkit ja säästö, valaisimien valinta ja taloudellinen ajotapa. ”Thermopolis Oy:n Facebookista Energiatieto -hankkeen juttuja löytää hastagilla #energiatieto.”

Pääsin Energiatieto -hankkeen mukaan moniin tilaisuuksiin. Ensimmäinen niistä oli Evijärvellä. Evijärven 150-vuotisjuhlien kunniaksi oli järjestetty 7.3.2017 Leader-ryhmä Aisapari ry:n kanssa kolme tapahtumaa koululaisille iältään 6-12v. sekä kyläläisille. Ensimmäinen tapahtuma käsitteli materiaaliviisautta Särkikylässä. Siellä koululaiset saivat tunnustella Energiatiedon osastolla eri lämmitysratkaisuja esim. Pellettiä, turvetta ja haketta ja saivat myös mitata mittarilla eri elektroniikkalaitteiden energiankulutusta.

Tiedotusta energia-asioista on tarjolla myös maakunnan mikro- ja pienyrityksille Innovatiivinen ja resurssitehokas Etelä-Pohjanmaa -hankkeessa. Hankkeessa selvitellään yritysten energia- ja ympäristöalan kehittämistarpeita ja ohjeistetaan yrityksiä toimimaan niiden kannalta toisaalta kustannustehokkaammin mutta myös ympäristöä säästävämmin. ”Varmasti on yrityksiä, joissa näihin asioihin ei ole vielä panostettu.” Aiheesta voi olla yhteydessä Jani Metsä-Turjaan.

Thermopolis Oy:ssa tehdään myös energiakatselmuksia. Niitä tehdään Leader-ryhmä Kuudestaan ry:n alueella toimivassa hankkeessa kylätaloille. Energiakatselmuksia voidaan tehdä myös kuntien kiinteistöihin. Aiheesta voi olla yhteydessä Pauli Kortesojaan.

Pääsin mukaan myös Kestävä -hankkeen ohjausryhmän kokoukseen. Kokoukseen osallistui hyvin väkeä eri kunnista. Keskustelu oli monipuolista ja keskustelusta paistoi läpi yhdessä tekemisen meininki. Sain paljon tietoa kunnissa tehtävästä energiatehokkuus- ja ilmastotyöstä. Pääsin tekemään myös useita tämän uutiskirjeen juttuja. Alueella tapahtuu paljon. ”Vaikuttavaa! On hienoa asua paikkakunnalla, jossa kiinnitetään huomiota näihin asioihin.” 

Harjoittelu on ollut todella mielenkiintoista ja olen saanut Thermopolis Oy:stä eväitä niin tulevaisuutta varten, kuin jokapäiväiseen arkielämäänkin. Suosittelen lämpimästi Thermopolis Oy:tä harjoittelupaikkana myös muille opiskelijoille.

Kirjoittaja on harjoittelija Vilma Laine

Valtakunnallisesti merkittäviä geologisia kohteita Lapualla ja Kauhavalla

Leader -ryhmä Aisapari järjesti Ylihärmän entisellä kunnantalolla 11.4.2017 tiedotustilaisuuden Lapuan ja Kauhavan valtakunnallisesti merkittävistä geologisista kohteista. Paikalla oli odotettu vieras luennoimassa ja kertomassa tutkimustensa tuloksista. Hän oli törmäyskraatteritutkija, planeettageologi ja kuuhulluksikin itseään tituleeraava Teemu Öhman.

 

Etelä-Pohjanmaa tarjoaa paikallisille luonnossa liikkujille ja vähän kauempaakin tulleille monipuoliset mahdollisuudet tutustua mielenkiintoisiin luontokohteisiin. Täällä on useita kansainvälisestikin merkittäviä geologisia kohteita. Yhtenä niistä Öhman itse mainitsee Pirunpesän rapaumaonkalon Jalasjärvellä.

Lapuan laajoilla lakeuksilla kohoaa Simpsiön vuori, joka on 132 metriä merenpinnan yläpuolella. Simpsiö on valtakunnallisesti arvokas kallioalue, josta on löydetty Sinikvartsia, joka on tätä nykyä nimetty Lapuan kuntakiveksi. Malmin etsintääkin Simpsiöllä on ollut jo 1600-luvulta asti. Ja tiettävästi siellä on myös Suomen laajin metaserttialue. Simpsiön metaserttialueelta Karhunmäen kumpumoreenialueelle vievä Tohninpolku tarjoaa niin maakunnallisesti kuin valtakunnallisestikin merkittäviä kallioperä-, maaperä- ja maisemakohteita, elävää luontoa ja historiallisia nähtävyyksiä.

”Kauhavan puolella esimerkiksi Kirkkopakka ja Palaneenkalliot ovat hyviä ja monipuolisia vierailukohteita.” Teemu vinkkaa. Kirkkopakka sijaitsee Kauhavan Alahärmässä, Valtatie 19 läheisyydessä, 10 kilometriä keskustasta luoteeseen. ”Se on jääkauden kasaama maakunnallisesti merkittävä rako- ja lohkarelouhos. Kirkkopakka oli myös isovihan aikainen piilopaikka ja sieltä ovat monet kansantarut lähtöisin. Kirkkopakka on myös hyvä matkailukohde.”

Lapuan Ojutkankaan alue vapautui jäätikön alta lähes 200 metriä syvään veteen ja on valtakunnallisesti arvokas kumpumoreenialue. Ojutkankaan pohjoispuolella toimii Sorvarinkankaan virkistysalue, jossa järjestetään talvisin myös pilkkikisoja. Kesäisin paikka on uimareiden käytössä.

On hienoa, kuinka paljon Lapuan ja Kauhavan alueilta löytyi erilaisia luonto- ja ympäristökohteita.  ”Geomatkailua pitäisi harrastaa enemmän, koska meillä Suomessa on siihen poikkeuksellinen kallio- ja maaperä ja siinä päällä herkkä kallio- ja harjukasvillisuus, joita pitää suojella tarkoin.  Vaikka toisaalta jäkälöityneestä kalliosta ei näe mitään.” Öhman pohtii.

”Kyllähän Etelä-Pohjanmaan ykköskohde geologiselta kannalta on Euroopan suurin kraatterijärvi, 76 miljoonaa vuotta sitten syntynyt Lappajärvi. Esimerkiksi kraatterin reunaa seuraileva Lakeaharju–Pyhävuori -vaellusreitti tarjoaa ainutlaatuisen maiseman kraatteriin, sekä historiallisia ja esihistoriallisia kohteita ja tarinoita.” Jatkaa Öhman. ”Törmäyksessä sulanutta kiveä, Etelä-Pohjanmaan maakuntakiveä kärnäiittiä pääsee tällä hetkellä näkemään parhaiten Lappajärven Hotelli Kivitipun eteisessä, mutta jatkossa toivottavasti myös georeitillä maastossa”.

”Eritoten toivoisin ihmisten näkevän luonnon kokonaisuutena, jossa kaikki liittyy kaikkeen. Alueen muinainen kallioperä luo pohjan viimeisimmän jääkauden aikaansaamalle maaperälle. Ne yhdessä luovat puitteet elävän luonnon kehitykselle. Kaikki nämä ovat ohjailleet ihmisen toimintaa – esimerkiksi asutuksen sijaintia – tuhansien vuosien ajan. Maisemalla on kiehtova tarinansa, joka alkoi pari miljardia vuotta sitten ja jatkuu edelleen. Se tarina on kalliossa, maaperässä ja elävässä luonnossa kaikkien luettavissa.”  Toteaa Teemu Öhman pitämässään luennossa.

”Luonto on asia, josta me suomalaiset saamme olla ylpeitä ja ihan jokaisella on myös omalta osaltaan vastuu, että se säilyy parhaassa mahdollisessa monimuotoisuudessaan.” Pohtii Teemu lopuksi. ”Geologia on tärkeä osa luontoa.”

Lisätietoja löydät Aisaparin nettisivuilta.

Kirjoittaja on Kestävän harjoittelija Vilma Laine