Agroteknologia tekee maataloudesta ympäristöystävällisempää

Hajunpoistoarvot kiinnostavat MTT:n tutkijoita.

Seison maatilan pihamaalla komian kaupungin laitamilla. Tilalla kasvaa vajaa tuhat sikaa. Hajuhaitat eivät häiritse edes maatilan energiaratkaisuihin ensimmäistä kertaa tutustuvaa toimittajaummikkoa.

Seinäjokisen Sami Eerolan esimerkki kannustaa. Innovatiivisen isännän ja yritysten välisenä yhteistyönä kehitetään ekologisesti kestäviä tuotteita, joille on kysyntää myös kansainvälisillä markkinoilla.

Eerolan sikala lämpiää maasta ja lietekuilusta lämpöpumpputekniikalla talteen otetulla energialla.

Kun lietekuilu jäähtyy, ammoniakin määrä ilmassa pienenee merkittävästi. Sian lietelannasta hajut vähenevät kymmenesosaan jäähdytyksen ansiosta. Naudan liete lakkaa haisemasta lähes kokonaan.

- Tämä parantaa sekä eläinten hyvinvointia että hoitajan työoloja, Eerola toteaa. Tilalla säännöllisesti vierailevilta tulee hajuhaittojen vähenemisestä kiitosta.
 
Maatilan hajujen leviämisestä ympäristöön tiedetään tulevaisuudessa enemmän, kun MTT:n tutkimus kotieläintuotannon vaikutuksista kaupungin vaihettumisvyöhykkeellä valmistuu. Eerolan tila on yksi tutkimuskohteista.

Ympäristöystävällistä, mutta kannattavaa

Etelä-pohjalaisten yritysten, Pellon Group ja Lämpöässä Oy:n toimittama järjestelmä otettiin käyttöön keväällä 2012 sikalan laajennuksen yhteydessä.

– Uusi teknologia auttaa saavuttamaan ympäristöluvan mukaiset vaatimukset. Energiakulujen pieneneminen lisää toiminnan kannattavuutta ja vähentyneet kasvihuonekaasupäästöt tekevät toiminnasta aiempaa ympäristöystävällisempää, Eerola kannustaa investointeja harkitsevia.

Sikalassa on myös lannan fraktiointilaitteisto, joka erittelee kiintoaineksen ja fosforin. Hajuhaitat häviävät biologisessa prosessissa lähes kokonaan ja jatkokäsittelystä tulee helpompaa.

Laitteiston kehitystyö Pellon Groupin kanssa jatkuu edelleen, mutta maatilayrittäjä on saanut työstä jo tunnustusta.

Huoleton systeemi

Keski-Nurmontien varressa ei tuhlata turhaan energiaan,
Sami Eerola kehuu naapurienkin energiaratkaisuja.

Eerola kiittelee lämpöjärjestelmän huolettomuutta.
 
– Teknologiaa piisaa, mutta järjestelmiä oppii käyttämään. Varajärjestelmänä toimiva öljykattila piti käynnistää viime talvena vain kerran, kun tyhjä sikala lämmitettiin 21 asteeseen possuja varten. 

- Mikäli lämpöjärjestelmässä syntyy virhetilanne, järjestelmä lähettää automaattisesti ilmoituksen matkapuhelimeen, Eerola päättää.

Teksti: Krista Laurila
Kuvat: Sami Eerola ja Krista Laurila

Jokainen viikko voi olla energiansäästöviikko

Energiansäästöviikko on vuosittain viikolla 41 toistuva kampanja, jonka aikana kiinnitetään huomiota energiansäästöön sekä tottumuksiin käyttää energiaa.

Teemakampanjan tarkoituksena on tuoda energiansäästökeinoja osaksi arkea niin, että niistä tulisi itsestäänselvyyksiä jokaiselle.

Kampanja on tältä vuodelta ohi, mutta energiaviisas arki jatkuu.

Seinäjoen seudun kunnat ovat liittyneet energiatehokkuussopimuksiin ja tehneet samalla päätöksen vähentää energiankulutustaan vuoteen 2016 mennessä. Vähennystavoite Seinäjoella on 10 % ja Alavudella, Ilmajoella, Jalasjärvellä, Kuortaneella, Kurikassa ja Lapualla 9 %.

Säästövinkkejä, hyviä käytäntöjä ja onnistumisen kokemuksia on tarjolla myös kampanjaviikon jälkeen. Tutustu muun muassa seuraaviin lähteisiin:

• eneuvonta.fi -energianeuvonnan valtakunnallinen verkkoportaali
• energiansaastoviikko.fi - kampanjan www-sivut
• Energiansäästöviikko Facebookissa 
• Thermopolis Oy:n www-sivut
• Thermopolis Oy:n Facebook-sivut

Jos toivot saavasi neuvoja energia-asioihin, ota yhteyttä Etelä-Pohjanmaan alueelliseen energianeuvojaan energianeuvonta@thermopolis.fi. Neuvonta on puolueetonta ja ilmaista.

Teksti: Johanna Hanhila

Terveisiä Kouvolasta: Eivätkös eteläpohjalaiset tee asiat aina vähän paremmin kuin muut?

Kuulumisia Seinäjoen seudun kuntien yhteiseltä ilmastomatkalta Mikkeliin ja Kouvolaan 17.-18.9.2013

Tiistaina 17.9. starttasi linja-auto Lapuan Virkataloon pihasta klo 7.00. Kyytiin nousi niin energia-alan toimijoita kuin Kestävä Seinäjoen seutu -hankkeen työryhmien edustajia.

Ensimmäisen päivän aikana tutustuttiin tasoaurinkokeräimiä valmistavan Savosolar Oy:n tuotantolaitokselle. Yrityksen valmistamat tasokeräimet on palkittu kansainvälisillä Intersolar-messuilla.

Savosolar valmistaa myös absorbereita. Aurinkoenergia-absorberi on laite, joka absorboi, eli sitoo auringon säteilyä nesteeseen, kaasuun tai kiinteään aineeseen.

Yritys suunnittelee ja valmistaa keräimet laadusta ja tehokkuudesta tinkimättä. Keräimen voi asentaa katolle, seinälle tai maatelineelle. Keräinten myynnistä huolehtii jälleenmyyjäverkosto.

Yrityksen nettisivuilla voi täyttää yhteydenottolomakkeen, jonka yritys toimittaa lähimmälle jälleenmyyjälle. Yritykseen ja sen tuotteisiin voi tutustua osoitteessa: www.savosolar.fi.

Savosolar valmistaa myös suurempiin kohteisiin mitoitettuja aurinkoenergiaratkaisuja.

Keskiviikko vietettiin Kouvolan kaupungin vieraina. Aamupäivän matkaoppaana toimi projektipäällikkö Urpo Huuskonen Kouvola Innovation Oy:stä. 

Aamun ensimmäisenä kohteena oli Kymen Bioenergia Oy:n laitos. Laitoksella tuotetaan jätteistä kaasua, josta jalostetaan sähköä ja lämpöä sekä polttoainetta autoihin. Laitoksella valmistetaan myös peltojen viljelyssä käytettäviä lannoitteita. 

Idästä tuleva kaasuputki kulkee laitoksen vierestä, joten yhteistyö kaasun eteenpäin myymiseksi on mahdollista. 

Kaatopaikkojen kuormittamisen sijaan biokaasulaitoksen tuotteilla korvataan uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä. 

Biokaasulaitokselta bussimatka jatkui kohti jätelaitoksen aluetta Kouvolan Kuusankoskella. Jätelaitosta ympäröivälle alueelle on suunniteltu kierrätystä hyödyntävien yritysten keskittymä.

Loppupäivä kului Kouvola-talolla, jossa Kouvolan kaupungin ympäristöasiantuntija Anna-Riikka Karhunen kertoi kaupungin ympäristöjärjestelmästä ja –ohjelmasta sekä ilmasto- ja energiayhteistyöstä. Julkisten hankintojen ympäristökriteereistä kertoi käyttäjäpalvelujohtaja Päivi Takkinen. 

Puurakentamisesta ja uusiutuvasta energiasta Kouvolan kehittämispolitiikassa kertoi Kouvola Innovation Oy:n kehittämispäällikkö Vesa Junttila. 

Päivän loppumetreille ehti mukaan myös Kouvolan kaupungin elinkeinojohtaja Leo Pyöriä, joka haastoi eteläpohjalaisia ilmastotyöhön: ” Eivätkös eteläpohjalaiset tee asiat aina vähän paremmin kuin muut?”

Teksti: Johanna Hanhila
Kuvat: Jouko Vuolle ja Johanna Hanhila 

Jälkikirjoitus: Kestävä Seinäjoen seutu -hankkeen projektiryhmä sekä matkan osallistujat kiittävät vierailukohteiden isäntiä antamastanne ajasta sekä mahdollisuudesta välittää hyviä käytäntöjä Kymenlaaksosta myös muille aiheista kiinnostuneille.

 

Aiheesta muualla:  

Osa matkan materiaaleista on tutustuttavissa hankkeen www-sivuilla. 

KYSYIMME: Vähenikö ruokahävikki Kurikassa?

Ruokahävikkikampanjan tavoitteena oli vähentää biojätteeksi päätyvän ruoan määrää, jätteenkäsittelykustannuksia, turhia raaka-ainekustannuksia ja ympäristön kuormitusta.

Lisäksi haluttiin lisätä tietoisuutta biojätteen ympäristö- ja talousvaikutuksista sekä oman toiminnan vaikutuksista edellä mainittuihin. Haluttiin myös oppia missä hävikkiä syntyy ja miten sitä vähennetään. Ratkaisuja etsittiin aktiivisessa vuoropuhelussa asiakkaiden, sidosryhmien ja kollegojen kanssa.

Työ käynnistyi alkumittauksella ja 12 viikon yhteistyöponnistuksella, jonka tarkoituksena oli vaikuttaa hävikin määrään, toimintatapoihin, haastaa asiakkaat mukaan kampanjaan ja lisätä yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa yli ammattirajojen.

Eri näkökulmia ruokahävikin syntymiseen käsiteltiin koulujen oppitunneilla, päiväkodeissa asiaa tuotiin esiin leikin ja yhteisen tekemisen kautta. Yhteistyössä pohdittiin myös oikeita annoskokoja ja toimintatapoja, joilla biojätteen määrä saataisiin putoamaan.

Keittiöillä kehitettiin toimintaprosesseja. Laadun kehittäminen ja kypsennyshävikin vähentäminen aloitettiin joulukuussa 2012 ja työ jatkuu edelleen.

Uusi mittaus ruokahävikin määrän selvittämiseksi tehtiin huhtikuussa 2013. Viikon ruokalista oli sama kuin alkumittauksessa.

Tulokset osoittivat, että Kurikan kaupungin alaiset yksiköt onnistuivat vähentämään ruokahävikkiä merkittävästi neljän kuukauden aikana:

• Tuiskulan koulu 34%,
• Nummen päiväkoti 88%,
• Jurvan Oppilasravintola 31% ja
• Sarvijoen päiväkoti 61%.

Yhteiskoulun ruokasalissa tarjoiluhävikki laski 25% ja Nummen päiväkodissa 45%. Muun muassa kiusausruokien valmistuksessa syntyvä paistohävikki väheni noin 5 prosentilla tuotekehittelyn tuloksena.

- Ruokahävikin pienenemisellä on suora vaikutus sekä valmistettavan ruoan, ostettavien raaka-aineiden sekä syntyvän biojätteen määrään. Ilman osaavaa ja innostunutta henkilöstöä, näin hyvän tuloksen saavuttaminen ei olisi ollut mahdollista, palvelupäällikkö Maarit Berghäll toteaa.

- Kampanjan taloudelliset vaikutukset ovat selvästi osoitettavissa. Syyskuun loppuun mennessä Kurikan kaupunki on kuluttanut elintarvikehankintoihin 24,9 % vähemmän rahaa edellisen vuoden vastaavaan tarkastelujaksoon verrattuna.

- Elintarvikehankinnat muodostavat ruokapalveluissa suurimman kuluerän yhdessä työvoimakustannusten kanssa. Kun kuntien resurssit pienenevät ja elintarvikkeiden hinnat nousevat samanaikaisesti, pienentämällä ruokahävikkiä mahdollistamme hyvän ja laadukkaan ruoan tarjoamisen myös tulevaisuudessa.

Berghällin mielestä kampanjan tärkeimpiä tuloksia ovat kampanjan herättämä huomio, sen synnyttämä  monipuolinen keskustelu sekä ruoan arvostuksen kohoaminen.

- Suuri kiitos onnistumisesta kuuluu valveutuneille ja ympäristöstään välittäville asiakkaille, mutta myös mahtavalle puhtaus- ja ruokapalveluitten henkilökunnalle, joka jaksaa fyysisesti raskaan ja vastuullisen työnsä ohella kehittää toimintaa. On hienoa työskennellä tässä porukassa, Berghäll päättää.

Teksti: Kurikan kaupunki / Maarit Berghäll

Oman alueen sato kuntien käyttöön

Yrkesakademin i Österbotten –ammattiopisto toteutti Korsnäsissä kolmen kunnan kesken kokeilun, jossa suurkeittiöt käyttivät lähellä tuotettuja raaka-aineita.

Ammattiopiston Korsnäsin yksikköön perustettiin keskus, jonne paikalliset tuottajat toivat vihanneksia, juureksia ja yrttejä esikäsiteltäviksi ja pakattaviksi. Opiskelijat kuljettivat tuotteet keskuksesta Korsnäsin, Maalahden ja Närpiön lastentarhojen, terveyskeskusten, koulujen ja vanhusten palvelukeskusten keittiöihin.

- Etuna on ollut tuotteiden tuoreus, ruoassa on paljon enemmän makua ja se sopii hyvin esimerkiksi iäkkäille ihmisille, joiden makuaisti on usein heikentynyt, projektipäällikkönä Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoittamassa hankkeessa toiminut Kristina Linde toteaa.

Opiskelijat Jimi Siili, Fredrik Sandvik ja Julian Vestling toimittivat esimerkiksi Gabriella Svennsin perunoita kolmen kunnan suurkeittiöihin lähiruokahankkeessa.

 

Sesonkituotteita hyödyntämään

Linde ja hankekoordinaattori Ann-Sofie Ljungqvist kertovat lähiruokatietoisuuden kasvaneen hankkeen aikana. Lähiruoan käyttämisellä on myönteisiä vaikutuksia myös alueen työllisyyteen, talouteen ja se lisää tuottajien ammattiylpeyttä. Palaute onkin ollut positiivista.

- Silti kunnat eivät oikein tiedä, miten tarttua asiaan, vaikka siitä puhutaan paljon. Ennen kaikkea tämä vaatii tahtoa ja sen, että kuntaan palkataan joku hoitamaan lähiruoan hankintaa. Tämä oli iso prosessi, joka vaati hyvän johdon toimiakseen.

Närodlat och kvalitet -hanke on jo päättynyt, sen tuloksena syntyi konsepti, joka on mahdollista myydä jollekin yrittäjälle. Monia mietityttää, tuleeko lähiruoka kalliiksi.

- Sitä ei pidä kalliimpana kuin muualta tuotua, etenkään, jos mietitään sen etuja. Se, että opitaan käyttämään sesonkituotteita ja tekemään sopivia annoskokoja, vähentää myös kustannuksia. Nykyisin suurkeittiöiden ruokalistat tehdään etukäteen liian pitkälle aikavälille ja lähiruoan kanssa voi olla, ettei kaikkia tuotteita ole aina saatavilla, Linde opastaa.

Hankkeessa ja sitä edeltäneessä esiselvityksessä onkin laadittu lähiruokaa hyödyntäviä reseptejä, jotta sesonkituotteet saataisiin paremmin hyödynnettyä eikä suurkeittiöissä tarvitsisi turvautua muualta tuotuihin pakastettuihin tuotteisiin.


Teksti ja kuva: Kirsi Tikkanen, Maaseutuohjelman satoa -hankkeen tiedottaja
YHYRES-kehittämisyhdistys, Aktion Österbotten, Pirityiset, Pohjanmaan ELY-keskus
  

Aiheesta muualla:

• Närodlat och kvalitet - hankkeen www-sivu (på svenska)